Työmarkkinat
4.6.2019 15:26 ・ Päivitetty: 4.6.2019 15:26
Teollisuusliiton Aalto iloitsee kolmikannan paluusta: “Työnantajat saatava matkaan mukaan” – kaivosteollisuuden tulevaisuus mietityttää
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää tulevan hallituksen ohjelmaa yleisilmeeltään inhimillisempänä kuin edellisen hallituksen vastaavaa.
– Lähtökohdat varmaan kuvastavat puolueita, jotka ovat muodostamassa hallitusta.
Aallon mielestä ohjelmaan sisältyy paljon asioita, joita Teollisuusliitto on pitänyt tärkeinä. Hän mainitsee muun muassa veronumeroiden tulon telakoille, teollisuuspoliittisen ohjelman käynnistäminen ja koulutukseen satsaamisen.
Teollisuusliittoa huolestuttaa kuitenkin kaivosteollisuuden tulevaisuus. Hallitusohjelmassa kaivosten sähköveroa on kaavailtu nostettavaksi kolminkertaiseksi. Tulossa olisi myös uusi kaivosvero. Pelkona on ollut, että työpaikat vähenevät Suomessa ja siirtyvät esimerkiksi Ruotsiin.
– Kaikki ei meitä tyydytä. Mutta hallitusohjelma on tietysti kokonaisuus, ja sitä arvioitaessa meillä on positiivinen kulma, Aalto huomauttaa.
Erityisen tyytyväinen Aalto on siihen, että tuleva hallitus haluaa palauttaa kolmikantaisen lainvalmistelun työmarkkinajärjestöjen kanssa taas kunniaansa.
– Koska me olemme sitä vaatineet, siihen pitää tarttua, kun sitä tarjotaan. Nyt on näytön paikka. Toivoisin, että myös työnantajapuoli ottaa mahdollisuuden vakavasti ja lähtee matkaan mukaan, Aalto patistaa.
Lisää aiheesta
“Pitää olla tarve työlle.”
Tulevan hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on toteuttaa 60 000 uutta työpaikkaa hallituskauden aikana. 30 000 niistä pitäisi olla kasassa jo vuoden päästä. Hallitus on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöt mukaan hakemaan keinoja työllisyysasteen nostoon.
Aalto pitää tavoitetta haasteellisena.
– Oleellista on, että yrityksillä on sellaiset toimintaedellytykset, että ne ylipäänsä pystyvät työllistämään ja lisäämään työpaikkoja. Pitää olla tarve työlle.
Paljon on hänen mielestään kiinni myös siitä, että suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään kansainvälisestä kysynnästä.
– Tämä on pohja, ja poliittisten päätösten pitää tukea näitä lähtökohtia.
Aalto odottaa, että keskusjärjestöt lähtevät ajallaan neuvottelemaan myös muun muassa siitä, mitä tukitoimia voi olla vaikeasti työllistyville.
Työeläkeputkeen pääsyn alarajan nosto vuodella nykyisestä 61 vuodesta on noussut esille yhtenä mahdollisena keinoja kohentaa työllisyysastetta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi Demokraatin haastattelussa, että se lisäisi työn tarjontaa, kun vähän iäkkäämpi väki olisi aktiivisemmin työmarkkinoiden käytettävissä.
Eloranta laski, että muutos eläkeputken ikärajassa vaikuttaisi tuhansiin ihmisiin.
Riku Aalto muotoilee, että alaikärajan nostolla “saattaa tietysti olla ohjaavaa vaikutusta” yt-tilanteissa.
– Neuvottelut ovat kuitenkin kesken. Vahvan kannan ottaminen puolesta tai vastaan tässä vaiheessa on vaikeaa, hän huomauttaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.