Mielipiteet
19.8.2024 15:19 ・ Päivitetty: 20.8.2024 07:07
Timo Harakka vastaa: Lasse Lehtinen purkaa kaunaansa käännytyslain vastustajiin
Kirjailija Lasse Lehtinen antoi Demokraatin esseessään sosialidemokraateille ystävällisiä neuvoja. Ne ovat arvokkaita, sillä puolueessa ymmärretään toimia tasan päinvastoin.
Lehtinen varoitti puolueväkeä keväällä 2014, että jos Antti Rinne valitaan
puheenjohtajaksi, SDP on ”tuomittu jäämään 10 prosentin puolueeksi”. Seuraavan vaalivoiton jälkeen Rinne nousi Suomen pääministeriksi.
Tavoilleen uskollisena Lehtinen perustelee mielipiteitään historiasta onkimillaan valikoivilla tulkinnoilla. Hän rinnastaa käännytyslain vastustajat muinaiseen SDP:n rauhanoppositioon – sillä perusteella, että molemmissa ryhmissä sattuu olemaan kuusi jäsentä.
Lehtisen tiedekunnan kilpailevat numerologit löytävät yhteyksiä myös lentopallojoukkueeseen, jossa myös on kuusi jäsentä, ja kitaraan, jossa on kuusi kieltä, sekä joulupuuhun.
Yhtä estottomasti Lehtinen rinnastaa käännytyslakia vastustaneiden SDP-aktiivien adressin puolen vuosisadan takaiseen Ei-EEC-liikkeeseen. Perusteluna on Erkki Tuomioja, jonka parjaamiseen Lehtinen on suorastaan erikoistunut vuosien mittaan.
JOS NÄIDEN valikoivien mielleyhtymien sijaan haluamme aidosti peilata käännytyslakia suhteessa sosialidemokraattiseen perinteeseen, kannattaa tarttua vakavasti otettavaan historiantutkimukseen (Marja-Liisa ja Seppo Hentilä: Oikeusvaltion etuvartiossa, 2024).
Vuonna 1930 säädetyt kommunistilait olivat ensimmäiset perusoikeuksia rajoittavat poikkeuslait Suomen historiassa. Lapuan liikkeen ja suojeluskuntien painostuksesta hallitus esitti, että epäilyttäviltä kansalaisilta evättäisiin sekä äänioikeus että oikeus asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Myös paino- ja julkaisuvapautta rajoitettaisiin.
Lisää aiheesta
Lain kiireelliseksi julistaminen kaatui eduskunnassa sosialidemokraattien vastustukseen. Väinö Tanner astui tämän taistelun etulinjaan. Hän linjasi vuoden 1930 puoluekokouksessa:
”Minä luulen tulkitsevani kaikkien täällä olevien yksimielisen ajatuksen, kun sanon, että meidän ei ole vapaaehtoisesti suostuttava minkäänlaisiin kansalaisvapauden rajoittamisiin, esitettäköön niiden hyväksi kuinka kauniita perusteluja tahansa.”
“Kaikkein vähimmän on meidän puoleltamme suvaittava edes mahdollisuutta tukea ja edistää semmoisia suunnitelmia, jotka jollakin tavalla horjuttaisivat kansanvaltaista ja parlamenttaarista hallitusjärjestelmäämme.”
Lapualaismielinen presidentti Relander hajotti eduskunnan. Vuoden 1930 vaalien suurin jännitysnäytelmä oli se, saavuttavatko sosialidemokraatit määräenemmistön poikkeuslain kaatamiseksi. SDP sai 66 edustajaa, jäi yhtä ääntä vajaaksi, ja poikkeuslaki säädettiin.
Eduskunnalla oli kuitenkin lopullinen valta kumota valtioneuvoston asetukset, kuten kaikissa myöhemmissäkin perusoikeuksia rajaavissa poikkeuslaeissa.
Eduskunnan valta oli voimassa jopa sotien aikana sekä viimeksi korona-ajan poikkeussäädöksissä. Eduskunta näyttikin heti keväällä 2020 valtaansa ja kumosi valtioneuvoston asetuksen.
Tämä periaate oli voimassa 94 vuotta. Käännytyslaissa eduskunnalla ei ole oikeutta jälkitarkastukseen, eikä SDP sitä vaatinut perustuslakivaliokunnassa. Lopullisessa neuvottelussa tyydyttiin malliin, jossa eduskunnalla ei ole päätösvaltaa.
Numerologia sikseen. Väinö Tannerin perintö on siis, että SDP vastustaa ”kansanvaltaisen ja parlamenttaarisen hallitusjärjestelmämme” horjuttamista.
En ihmettele, että Lasse Lehtinen purkaa kaunaansa käännytyslain vastustajiin. Hän itse kannatti kansanedustajana vuoden 1973 poikkeuslakia, jolla Urho Kekkonen jatkoi presidenttinä ilman vaaleja. Seuraavat puoli vuosisataa Lehtinen on kaikilla foorumeilla haukkunut yksinvaltias Kekkosta.
OMA VALINTANI päättäjänä on toinen. Päätöksentekotilanteessa toimin ymmärrykseni ja vakaumukseni mukaan, enkä sen jälkeen turvaudu jälkiviisauteen ja julkisesti leimaa toisia valikoivilla historiantulkinnoilla.
Tekstiä muokattu 20.8. klo 10.01: lisätty Väinö Tannerin puoluekokouspuheeseen yksi sitaattilause ja korjattu kirjoitusasu “parlamenttaarinen” alkuperäiseen vanhahtavaan muotoonsa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.