”Tosiasiassa kokoomus johtaa” – Antti Rinne tiivistää Juha Sipilän hallituksen ongelman: Sydän puuttuu

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinne toteaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olleen naiivi ehdottaessaan rikkaiden palkkatalkoita.

Sipilä vetosi hallituskauden alkupuolella, jotta hyväosaiset osallistuisivat palkkatalkoisiin.

Sen, ettei huutoon ole vastattu, Sipilä kertoi hiljattain budjettikeskustelussa olevan pääministerikautensa suurimpia pettymyksiä.

– Hän on itse toiminut yrityselämässä johtotehtävissä ja kohtalaisen menestyksekkäänä yrittäjänä. Hurskaiden toiveiden esittäminen siitä, että ne joilla on paljon, vapaaehtoisesti luopuisivat paljoudestaan, on kyllä aikamoista taivastelua, Antti Rinne toteaa.

SDP:n puheenjohtaja näkee Sipilän johdolla tehdyn politiikan hyvin kokoomuslaisena.

– Se on tosiasiassa kokoomuksen johdolla tehtyä politiikkaa.

Rinteen mukaan usko rikkaiden vapaaehtoisiin palkkatalkoisiin kertoo myös omaa kieltään Sipilän hallituksen ihmiskuvasta.

– Siinä työttömät ovat itse aiheuttaneet työttömyytensä, ikäihmiset eläkkeen pienuutensa ja sairauksien kanssa kärsivät lääkkeittensä omavastuun lisäämisen.

”Se oli surulista seurattavaa vierestä.”

Rinne kertaa, miten Sipilän hallitus taaperteli ennen liikkeellelähtöään työelämäosapuolten kanssa. Yhteiskuntasopimusta ajettiin väellä ja voimalla.

– Se oli surulista seurattavaa vierestä.

– Ensi alkuun Sipilä kävi kertomassa, että työaikaa pitää pidentää 100 tuntia ilman, että palkkaa nostetaan ja ihmetteli sitten suuresti kun palkansaajajärjestöt eivät hänen suurta ideaansa hyväksyneet.

Sitten pöytään iskettiin palkkaleikkuri pakkolaeilla ryyditettynä.

– Jokainen näki, etteivät pakkolait olleet perustuslain mukaisia.

Pitkän prosessin jälkeen päädyttiin kilpailukykysopimukseen, jossa muun muassa julkisen sektorin pieni- ja keskituloisten työntekijöiden lomarahoista leikataan kolmannes. Tänä kesänä lomarahat jäivät ensi kertaa monelta saamatta.

– Minun on tosi vaikea nähdä, miten vaikuttaa Koneen, Mayerin telakan tai Outokummun kilpailukykyyn, kun esimerkiksi laitoshuoltajilta, sairaanhoitajilta tai opettajilta viedään 30 prosenttia lomarahoista. Sehän on ainoa taloudellinen elementti tavallisilla ja ahkerilla pieni- ja keskituloisilla saada yksi edes pikkaisen väljempi hetki vuoteen. Nyt hallitus on suututtanut sadattuhannnet julkisen sektorin työntekijät ottamalla lomarahoja pois.

Rinne on vaatinut Orpoa perumaan työmarkkinajärjestöjen painostuksella aikaansaadut lomarahaleikkaukset. Palautus voitaisiin hoitaa esimerkiksi kuntien valtionosuuksia lisäämällä.

”Puuttuu sydäntä ymmärtää tavallisten ihmisten arkea.”

SDP:n ympärillä käytiin kesän aikana vilkasta julkista keskustelua. Kovin myönteistäkään se ei ollut.

– Kun tällaisiin hommiin lähtee, tietää jo etukäteen, että on aikoja, jolloin aurinko paistaa ja päiviä, jolloin räntää tulee suoraan päin näköä. Sen on havainnut, että ennakko-oletukset pitivät paikkansa tässä suhteessa, Rinne kuittaa.

Kovimpina hetkinään hän kertoo ammentavansa voimaa lapsistaan ja lapsenlapsistaan.

– Onnellisuuden ympyrä, mikä lasten kautta ja lastenlasten kautta tulee omaan elämään lämmittämään, kiinnittää huomion oleellisiin asioihin. Sitten olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on upea vaimo, joka niinäkin iltoina kun ottaa päähän, sanoo, että tule tähän viereen niin rapsutan selkää. Hyvä ihmissuhde kantaa, Rinne sanoo.

Puheenjohtajan katse on kuitenkin jo tiukasti eteenpäin. SDP on aloittanut eduskunnan syyskauden pontevasti, gallupitkin lähtivät jo nousuun. Rinne puhkuu tarmoa.

– Selkeästi näyttää siltä, että tänä syksynä esiinnousevista asioista tulee poliittinen haasto hallituksen ja sosialidemokraattisen puolueen välllä. Budjettikeskustelussa meidän iso huoli on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Rinne huomauttaa, että isot hallitusohjelmassa päätetyt leikkaukset jatkuvat ja eriarvoistava kehitys vahvistuu, vaikka talous kasvaa vahvasti.

– Hallituksen politiikka on nyt todella kovaa ja epäoikeudenmukaista pienituloisia, eläkeläisiä, lapsiperheitä, työttömiä ja opiskelijoita kohtaan. Siltä puuttuu sydäntä ymmärtää tavallisten ihmisten arkea.

”Käsittämätöntä vallitsevassa tilanteessa.”

Rinne pitää käsittämättömänä sitä, että vallitsevassa tilanteessa hallituksen selkeä poliittinen arvovalinta on lapsiperheiden verotuksen kiristäminen. Kovimmin kärsivät pienituloiset yksinhuoltajat, joihin myös lomarahaleikkaus iskee.

– On ollut myös kummaa keskustelua eduskunnassa, ettei tämä hallitus olisi kunnilta leikannut mitään. Tämän hallituskauden kumulatiiviset leikkaukset valtionosuuksiin ovat 600 miljoonaa euroa.

– Tämän hallituksen eriarvoistava, tuloeroja kasvattava politiikka konkretisoituu siinä, että kaikkein pienimmät tuloluokat menettävät 40 euroa vuodessa ja ylin kymmenys tuloluokasta saa 400 euroa lisää puhtaana käteen. Tämä kertoo kaiken hallituksen linjauksista ja arvovalinnoista, Rinne kiihtyy.

– Kansaneläkkeen indeksi leikataan, se tarkoitaa sitä, että täyttä kansaneläkettä saavat menettävät 240 euroa ensi vuonna, hän jatkaa.

SDP vaatii toimenpideohjelmaa, jossa eläkeläisten verotusta kevennettäisiin palkansaajien verotuksen tasolle.

”Kasvu ei kuulu tämän hallituksen politiikan myötä kaikille.”

Hiljattain uutisoitiin, että ELY-keskusten työllistämisrahoista on tältä vuodelta käyttämättä peräti 150 miljoonaa euroa. Rinteelle tämä kertoo hallituksen työllisyyspolitiikan näköalattomuudesta.

– Pitkäaikaistyöttämiä on yhä 100 000 ihmistä. Nyt rahaa pitäisi käyttää heidän ja nuorten aikuisten työllistämiseen.

Rinne muistuttaa pelkän peruskoulun varassa olevien työllistyvän muita heikommin. Jotta näin ei olisi jatkossa, SDP ajaa oppivelvollisuuden pidentämistä ja opetuksen maksuttomuutta toiselle asteelle.

– Se estäisi tehokkaasti peruskoulun jälkeistä pudokkuutta.

– Ikävä tosiasia on, että kasvu ei kuulu tämän hallituksen politiikan myötä kaikille. Keskeinen selittävä tekijä on hallituksen arvovalinnat. Hallitus on lähtenyt siitä, että rikkaiden verohelpotukset on se keino, joilla taloutta saadaan kasvamaan.

Rikkaiden veroeduista Rinne nostaa esiin yrittäjävähennyksen. Sen sijasta SDP on ajanut yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostoa pienituloisia hyödyttävänä ja verovähennystä yrittäjille, jotka palkkaavat ensimmäisen työkaverin.

Rinne kritisoi sitä, että suurin osa hallituksen yrittäjävähennyksestä menee suurituloisille.

– Apteekkarit ovat olleet rehellisiä. He ovat kertoneet, että se tarkoittaa muutamia miljoonia tienaaville apteekkareille 25 000 euroa puhtaana käteen lisää. Ja vieläpä hallituksen omassa esityksessä todetaan, ettei yrittäjävähennyksellä ole työllistämisvaikutuksia eikä talouskasvuun vaikutuksia. Silti on varaa laittaa siihen 126 miljoonaa euroa, Rinne hämmästelee.

”Se on puppupuhetta, pötyä.”

Antti Rinne muistuttaa, että hallitus on valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) suulla kertonut, ettei kenenkään verotus kiristy.

– Se on puppupuhetta, pötyä. Ensi vuoden osalta, jos hallituksen esitys menee läpi, yhden lapsen yksinhuoltajaperheessä verotus kiristyy puoli prosenttia ja kahden lapsen prosentin verran. Tämä karkein veronkorotus koskettaa nimenoman pieni- ja keskituloisia perheitä. Se on ihan uskomattoman väärää politiikaa.

Rinne muistuttaa, että perheitä painaa myös lasten harrastusmaksujen nouseminen, päivähoitomaksut ja jatkuvasti kallistuva asuminen.

– Nämä ovat asioita, joihin pitää löytää ratkaisu. SDP on esittänyt muun muassa joustavaa koulupäivää, jossa harrastaminen kytkettäisiin päivän yhteyteen. Sillä saataisiin harrastusten hintaa laskettua ja perheille iltaisin aikaa yhdessäoloon.

Pitkällä aikavälillä demarien tavoitteisiin kuuluu myös maksuton varhaiskasvatus. Rinne on valmis pohtimaan myös sen kirjaamista perustuslakiin kaikille lapsille ilmaisena. Näin se olisi perusoikeus perusopetuksen tavoin.

– Koska lapsissa on Suomen tulevaisuus, oleellista on, että lapsiperheiden asemaa helpotetaan.

”Työmarkkinatoiminta ei voi mennä niin kuin hallitus on tahtonut, sanelupolitiikaksi.”

Palkkaratkaisua haetaan syksyllä liittokierroksella. Antti Rinne arvioi, että vahva viennin kasvu vaikuttaa siten, että ratkaisut saattavat syntyä lopulta kohtuullisen helposti.

Samalla hän sanoo olevansa yllättynyt Metsäteollisuus ry:n toimista, jotka johtivat neuvottelujen keskeytymiseen paperiteollisuudessa.

Kyse oli teksteihin tehtävistä muutoksista eli muun muassa työajoista.

– Jokin kohtuus siinä pitää olla työnantajapuolellakin ja kyky hakea ratkaisuja, jotta työmarkkinoilla rauha säilyy. Vaatimukset, jolla lisätään turvattomuutta ja epävarmuutta työpaikalla ja heikennetään pelisääntöjä, eivät kuulu tähän päivään, Rinne kommentoi.

Hän painottaa yleisellä tasollakin palkansaajien oikeutta vaatia työelämään reiluja pelisääntöjä ja että omaan työntekoon voi vaikuttaa.

– Työmarkkinatoiminta ei voi mennä niin kuin hallitus on tahtonut, sanelupolitiikaksi, jossa vahvemman osapuolen eli työnantajan toiminta sanelee työpaikoilla. Palkansaajan suojeluperiaatteen pitää olla tästä eteenpäinkin vahvana johtotähtenä, kun työelämän pelisääntöjä kehitetään.

Rinteen mukaan työaikalain muutosten täytyy olla työntekijöiden turvan takaavia.

”Tyhmä veto.”

Hallitus on siirtänyt esityksen uudesta työaikalaista ensi kevääseen liittokierrokseen. Esimerkiksi STTK:sta on huomautettu päätöksen heikentävän sopimisen ilmapiiriä. Myös AKT:stä on otettu asiaan tiukasti kantaa. Nyt pitäisi sorvata työ- ja virkaehtosopimusta tietämättä, millaisia muutoksia on luvassa.

Rinnekin pitää työaikalain lykkäämistä ”tyhmänä vetona”.

– Tässä on todella kovat vaatimukset oikeistopuolelta, erityisesti kokoomuksella siihen, että työelämän pelisääntöjä pitäisi palkansaajien tappioksi heikentää oleellisesti, hän sanoo.

Rinteen mukana työelämää on kehitettävä ja maailman muutokset työelämävaikutuksineen on syytä tunnistaa. Kukaan ei voi oikein enää luottaa, että koulutuspohja ja ammatti riittäisivät työuran aikana. Niinpä Rinne satsaisikin koulutukseen työelämässä. Suuri vastuu tästä pitäisi olla työnantajalla.

– SDP:n ollessa hallituksessa ajettiin läpi kolmen päivän vuotuinen koulutusoikeus työntekijöille. Jostain syystä työnantajat eivät ole halunneet käyttää sitä ja nähdä sitä resurssina ylläpitää ihmisten osaamista.

Rinteen mukaan kolme päivää on liian vähän. Työuralle tarvitaan jaksoja, joissa osaamista voi täydentää ja uudistaa.

– Haluamme sellaisen työelämän, jossa pelisäännöt toimivat sekä työnantajien etujen mukaisesti että työntekijän näkökulmasta niin, että tässä maailman myllerryksessä on turvallista olla mukana työelämässä.

– Meillä ei ole varaa kehitykseen, jossa kymmeniä–satojatuhansia syrjäytyy työelämästä siksi, että osaaminen ei vastaa tarpeita.

”Tarvitaan fiksua johtajuutta.”

Rinne haluaa kehittää myös julkisen sektorin johtamista ja työn organisoimista. Hän uskoo kansalaisten kokemuksen johtamisongelmista olevan aito.

Rinne ehdottaa, että valtiovarainministeriö käynnistäisi selvityksen julkisen sektorin keskijohdon ja ylimmän johdon toiminnan parantamiseksi. Hän uskoo, että tehokkaammalla johtamisella pystyttäisiin estämään työntekijöiden väsymistä ja turhautumista.

– Tarvitaan fiksua johtajuutta, joka antaa työtätekeville enemmän mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön. Julkinen sektori voisi olla tiennäyttäjä.

– Kun katson kuntien johtoryhmiä ja kuntien eri yksiköiden johtoryhmiä, aika lailla on tyhjää niillä penkeillä, joissa henkilöstön edustajan ja työntekijän pitäisi olla edustettuna.

Antti Rinne pohtii myös hallituksen omistajapolitiikkaa ja sen kehittämistä. Hän ihmettelee, miksi hallitus on antamassa VR:n taseen kilpailijoiden käyttöön, vaikka kaavaillut yritysjärjestelyt eivät Rinteen mukaan johtaisi palveluiden paranemiseen tai hintojen laskuun. Hän viittaa valtioneuvoston omistajaohjaukselle tehtyihin kriittisiin asiantuntija-arvioihin.

– Näyttää siltä, että hallituksella ei ole muuta omistajapolitiikkaa kuin julkisen omistuksen markkinaehtoistaminen. Omistamisen arvolla ja tuotolla ei näytä olevan mitään merkitystä.

Oppositio on jättänyt välikysymyksen raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

”Oikea omistajapolitiikkaa olisi lisätä raidekapasiteettia.”

Rinne muistuttaa, että VR on tilittänyt keskimäärin 100 miljoonaa euroa valtiolle vuodessa osinkoja. VR:n pilkkominen osiin voisi tarkoittaa tulovirran katkeamista. Valtion omistuksen arvo heikkenisi, eikä ihmisten palvelu paranisi.

Rinne painottaa, että valtionomistuksilla pitää aina olla jokin tarkoitus.

– Jos ajattelee VR:ää, sen tarkoitus on toteuttaa julkista liikennettä raiteilla. Sitä pitäisi parantaa.

Liikenneministeriön kaavailemalla mallilla lopputulos voisi sen sijaan olla se, että yritykset käyttävät VR:n kalusteita, mutta raiteilla on vain lisää sumppuja.

– Oikeaa omistajapolitiikkaa olisi lisätä raidekapasiteettia. Sen jälkeen voi miettiä, onko muidenkin toimijoiden kuin VR:n tuloa järkevää edistää. Johtoajatus ei voi olla saada yksityiselle bisnekselle lisää tilaa verovaroilla.

– Sama ideologia vaivaa sote-keskustelua ja keskustelua tieliikenteen ja väyläverkkojen kehittämisestä. Ei se, että olemassaolevaa verorahoilla hankittua infraa ja omistusta jaetaan ja pilkotaan yksityisten käyttöön, lisää taloudellista toimeliaisuutta millään tavalla. Pitäisi olla näköala omistuksen uudelleenjärjestelyjen kautta kasvattaa aidosti hyvinvointia ja lisätä palveluita.

”Onkohan nyt ihan oikeasti pystytty arvioimaan?”

Aika ajoin eduskunnassa ja julkisuudessa on käyty keskustelua, mistä Suomen talouskasvu johtuu ja mistä se lähti käyntiin. Vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto antoi kiitosta Rinteelle. Rinteen valtiovarainministerikauden vahvat infrasatsaukset näyttelivät Aallon mukaan kasvun alkamisessa keskeistä osaa.

Rinne ei ota tähän kantaa, mutta kertoo tulevansa henkilötasolla Aallon kanssa hyvin toimeen.

– Olen arvostanut sitä, että vihreät on tuonut näiden vuosikymmenten aikana, jonka puolue on ollut olemassa, vahvasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmaa esiin. Sehän on ollut sosialidemokraattisen puolueen leipälaji. Olemme tähän maahan saaneet aikanaan ympäristöministeriön, vieneet koskiensuojelulain ja isoja periaatteellisia ympäristöasioita eteenpäin.

– Luulen, että heidän kanssaan meillä on yhteinen näkemys hyvin pitkälle ilmastopolitiikasta sekä luonnon monimuotoisuuden ja suomalaisen luonnon säilyttämisestä että koulutuspolitiikasta.

Vihreiden hiljattain julkaisemaa yli 800 miljoonan euron listaa yritystukien karsimisesta Antti Rinne sen sijaan kertoo hätkähtäneensä.

– Onkohan nyt ihan oikeasti pystytty arvioimaan niiden vaikutuksia talouden kehitykseen.

”Ovatko vihreät ymmärtäneet?”

Rinne nostaa listasta erikseen esiin vihreiden esityksen karsia 20 miljoonaa euroa matkustajaliikenteen tuesta.

– Ovatko vihreät ymmärtäneet, että sen leikkaaminen tarkoittaisi hyvin suurella todennäköisyydellä isoa riskiä, jossa koko henkilöliikenteen työpaikat suomalaisina työpaikkoina menetetään. Lisäksi olisi uhka palkkojen polkemiselle.

Teollisuuden energiaverojen palautuksesta vihreät napsisi 218 miljoonaa euroa.

– Minun kysymykseni kuuluu, onko käyty katsomassa Outokummun terästehdasta, Euroopan suurinta kierrätyslaitosta? Onko käyty katsomassa, miten ympäristöasiat on otettu siellä huomioon päästöjen ja kierrätyksen sekä raaka-ainetehokkuuden näkökulmasta?

Rinne toteaa, että mikäli Outokummun kaltaisten ympäristöasiat huomioineiden tehtaiden toimintaedellytykset Suomessa tuhotaan, seuraukset työpaikoille, ympäristölle ja ilmastolle voivat olla huonot.

– Jossakin se teräs tehdään. Jos sitä ei tehdä kierrätysmateriaalista kuten täällä Suomessa suureksi osaksi, tehdäänkö se sitten louhitusta uudesta malmista ja huomattavasti ympäristön kannalta haitallisimmissa tehtaissa. Kyllä tässä jokin tolkku pitäisi olla.

– Minäkin olen sitä mieltä, että tukijärjestelmää pitää muuttaa innovaatioiden, tutkimuksen ja tuotekehityksen suuntaan, mutta emme samalla voi tuhota kehitystä, jota yrityksissä on tehty kiertotalouden, ympäristön ja ilmaston eteen.

Ylipäänsä vihreiden talouspoliittinen ajattelu ei ole vielä täysin valjennut Rinteelle.

– Uskon, että siellä on myös selkeästi enemmän erilaisia painotuksia kuin sosialidemokraateilla.

”Leimataan hölmöiksi.”

Antti Rinne painottaa, että sosialidemokraattien lähtökohta kaikissa olosuhteissa on se, että sivistys- ja hyvinvointivaltio huolehtii myös heikoimmissa asemassa olevista. Julkisen palveluverkon on oltava tehokas ja verorahan on mentävä kansalaisten palveluun ja tukiverkkoihin.

– Hallituksen politiikan lähtökohta on sokea usko markkinaliberalismiin, jonka mukaan markkinat hoitavat kaikki epätasapainot. Siinä unohdetaan totaalisesti ihminen.

– Sosialidemokratian talouspolitiikan lähtökohta on se, että markkinat on hyvä renki. Mutta markkinoita pitää pystyä poliittisilla päätöksillä ohjaamaan niin, että eriarvoisuus ja tuloerot eivät lähde kasvuun kuten hallitus nyt sokeasti luottaen markkinaliberalismiin saa aikaan.

Rinteen mukaan suomalaisessa keskusteluilmapiirissä on vähän vaihtoehtoja markkinaliberalismille.

– Tahot, jotka tuovat toisenlaista vaihtoehtoa keskusteluun, leimataan hölmöiksi. Tosiasia on, että parhaita tuloksia saadaan, kun markkinatalous on pohja, jota ohjataan poliitiisilla päätöksiä yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta.

”Olemme joukkueena viemässä häntä tasavallan presidentin tehtävään.”

Antti Rinteen visio on johdattaa SDP takaisin keskiöön suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi 2020-luvulle.

– Haluan, että meidän joukkue osoittaa sen, että kykenemme ratkaisemaan ihmisten arjessa olevia ongelmia sekä edistämään koko maapallon ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevia asioita.

Rinteen mukaan liikkeen on yhä luotava turvaa, oikeudenmukaisuutta Suomeen ja samalla kansainvälisenä puolueena eurooppalaista ja globaalia hyvinvointia. Myös ihmisten koulutustason vahvistaminen on Rinteellä toiminnan keskiössä.

Tärkeää on niin ikään se, että SDP on asettanut oman presidenttiehdokkaan, Tuula Haataisen.

– Nyt olemme joukkueena viemässä häntä tasavallan presidentin tehtävään.

– Ilman demariehdokkaan panosta tulevissa vaalikeskusteluissa ei keskusteltaisi vahvasti ilmastonmuutoksesta, köyhyyden torjunnasta maailmassa ja siitä miten Eurooppaa kehitetään tavallisten ihmisten arjesta käsin oikeaan suuntaan eikä myöskään siitä millaisilla arvoilla Suomea johdetaan.

Pankit kiinni joulun välipäiviksi? – Lakko uhkaamassa, ylityökielto päällä

Pankit voivat olla kiinni välipäivinä.

Lokakuusta asti jatkuneissa neuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen yhdestäkään tärkeästä kysymyksestä, tiedottaa ammattiliito Pro. Pro tavoittelee paikallista sopimista työajoista sekä yleiskorotusta, joka nostaisi kaikkien alalla työskentelevien palkkoja. Työnantajaliitot esittävät suuria heikennyksiä ja työnantajan mielen mukaisia pieniä korotuksia. Neuvottelujen kaksi keskeisintä kysymystä ovat työajat ja palkankorotusmalli.

Mahdollinen lakko ajoittuisi joulun välipäiviin. Lakko vaikuttaisi niin, että pankkikonttorit pysyvät kiinni. Myöskään pankkien puhelinpalvelut eivät toimi, eikä lainaneuvotteluja käydä.

Työnantajaliitot Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry vaativat, että rahoitusalalla voidaan työnantajan päättämällä tavalla työskennellä maanantaista sunnuntaihin kaikissa tehtävissä. Osana tätä työaikojen muutosta työnantajat ovat vaatineet jaksotyötä sekä ylityökorvausten heikentämistä.

Rahoitusalan työaikamääräyksiä muutettiin viimeksi reilu vuosi sitten. Tuolloin sovittiin mahdollisuudesta sopia lauantaityöstä paikallisesti ja vapaaehtoisuuden pohjalta. Pro ja muut rahoitusalan ammattiliitot ovat neuvotteluissa esittäneet, että sunnuntaityötä tehtäisiin samalla periaatteella kuin lauantaityötä nyt.

– Kokemukset lauantaityöstä ovat osoittautuneet myönteisiksi. On vaikea ymmärtää, miksi työnantaja vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä. Vai onko niin, että työnantajan tavoite on koko ajan ollut työnantajan määräysvallan lisääminen? Muilla aloilla vannotaan paikallisen sopimisen nimiin, mutta rahoitusalalla halutaan paluuta isäntävaltaan, toteaa Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala.

Rahoitusalan töitä tehdään pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiöissä. Alan työehdot koskevat noin 20 000 rahoitusalan ammattilaista.

Rahaa takovilla yrityksillä varaa korottaa palkkoja

Rahoitusalalla on käytössä ns. palkkakeskustelumalli eli pienempi osa palkankorotuksesta on tavattu jakaa henkilökohtaisten keskustelujen kautta työnantajan päättämällä tavalla. Jatkossa työnantaja haluaa jakaa jopa 60 prosenttia palkankorotuspotista palkkakeskustelujen kautta, jolloin yleiskorotuksen osuus jää nykyistä merkittävästi pienemmäksi. Muilla aloilla vastaava luku on noin 30 prosenttia.

– Rahoitusalan työntekijät ansaitsevat vähintään yhtä suuren yleiskorotuksen kuin muillakin aloilla on sovittu. Pankit ovat takoneet Suomessa viime vuosina miljardivoittoja. Pankkien tulokset mahdollistavat kyllä vähintään vastaavat palkankorotukset kuin muuallakin yksityisellä sektorilla, toteaa Hakala.

Rahoitusalalla jyllää iso rakennemuutos. Ala on uudenlaisessa kilpailutilanteessa. Suuri osa pitkään pankkien eteen töitä tehneistä ammattilaisista on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Rahoitusala tarvitsisi nyt työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteisymmärrystä ja yhteisiä ponnisteluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

– Yhteistyön sijaan työnantaja saa aikaan vain vastakkainasettelua. On turha puhua Hyvinvoiva finanssiala -hankkeista ja muusta työelämän kehittämisestä, jos todellista halua kuunnella palkansaajapuolen esityksiä ei ole.

Rahoitusala on asetettu ylityökieltoon 8.12.2017 lähtien. Lakonuhka alkaa 28.12.2017 klo 6 ja päättyy 29.12.2017 klo 23.59. Työtaistelu koskee kaikkia rahoitusalan töitä ja kaikkia työehtosopimusta noudattavia yrityksiä.

– Pron tavoite on edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisu uudesta työehtosopimuksesta ja välttää työtaistelu, johtaja Hakala päättää.

Työehtosopimuksen voimassaolo päättyi marraskuun lopussa. Neuvottelut aloitettiin hyvissä ajoin lokakuun alussa ja yhteensä neuvottelutapaamisia on tähän mennessä ollut kolmetoista.

”Onko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja poistettu salista?”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (oik) ministeriaitiossa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona. Eduskunnassa käytiin budjetin palautekeskustelua.

Minua kiinnostaisi tietää, puhuuko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ihan vain lämpimikseen? Vai onko hänet poistettu salista sen takia, että hän on puhunut sellaisia, mitä tässä salissa ei pitäisi sanoa, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) kysyi eduskunnassa.

– Ongelmat myönnetään, mutta siitä ei saa tässä salissa puhua, koska silloin joutuisi tekemään jotain, Viitanen vielä jatkoi.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona vuoden 2018 tulo- ja menoarvioita valtiovarainvaliokunnan julkaistua siihen eilen mietintönsä.

Budjettikeskustelussa päädyttiin tutuille urille opposition syyttäessä hallituksen talouspolitiikkaa eriarvoistavaksi. Hallitus puolestaan perusteli linjauksiaan Suomen taloutta tasapainottavina ja talouskasvua kiihdyttävinä.

Uutena sävynä keskusteluun kuitenkin nostettiin eduskunnan suurimman puolueen keskustan rooli, tai tarkemmin ottaen sen puuttuminen. Viime viikonloppuna keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli allekirjoittamassa tiedotetta, jossa muun muassa oltiin huolissaan siitä, että ”eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä”.

– Tärkeimpiä tehtäviä tästä eteenpäin on huolehtia, että kaikki suomalaiset pidetään mukana. Kasvu kuuluu kaikille, tiedotteessa todettiin.

Voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille?

Sanoma kuulostaa varsin suoraan opposition suusta tulleelta. Tämä oli huomattu myös SDP:n ja vasemmistoliiton piirissä, ja asia nousikin budjettikeskustelun aikana pinnalle useaan otteeseen.

– Ministeri Orpo, otatteko ensi kerralla keskustan mukaan tekemään päätöksiä budjettiriiheen tai kehysriiheen. Voitteko ottaa keskustan Kaikkosen näkemyksen mukaan ja voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille ja perua nämä leikkaukset, Pia Viitanen kysyi valtiovarainministeriltä viitaten sosiaalietuuksia rokottaviin indeksileikkauksiin.

Kaikkonen itse saapui saliin myöhemmin. Hän aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että harvoin näin innokkaasti hänen puhettaan odotetaan. Hän jatkoi muistuttamalla, että Suomen taloudellinen tilanne on nyt aikalailla parempi kuin pari vuotta sitten, jolloin salin ”huutajat” olivat vallassa.

– Talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee, Kaikkonen lausui.

– Mutta on totta, että Suomessa kaikilla ei mene hyvin. Ja kyllä, itselläni ja monella muulla keskustalaisella on huoli tästä asiasta.

Hän totesikin toivovansa kyllä, että hallitus vielä tälle hallituskaudelle saa lisäresursseja aikaiseksi ja varmaan jää tekemistä vielä seuraaville hallituskausille.

Kaikkonen vielä lopetti puheenvuoronsa toteamalla, kuinka onneksi melkein kaikki salissa olevat ymmärtävät, että kun talous velkaantuu niin liikkumavaraa ei paljoa ole.

– Onneksi sitä nyt syntyy, kun talous kasvaa.

Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen.

Salissa käydyssä keskustelussa kiisteltiin myös jälleen suomalaisten taloudellisesta eriarvoistumisesta. Aihetta nostettiin oppositiosta keskusteluun toistuvalla syötöllä.

Hallitus puolestaan painotti useassa puheenvuorossa eriarvoistumisen olevan suhteellisen pientä ja Suomen olevan yhä yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Oppositiossa tätä selitystä ei nielty.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) sanoikin olevan tärkeää verrata edellisen kokoomuksen ja vasemmiston hallituksen sekä nykyisen ”oikeistohallituksen” politiikkaa. Esityksensä hän perusti Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen laskelmiin.

– Laskelmat osoittavat, että vuonna 2011–2015 kaikkein pienituloisimpien ostovoima kasvoi 5 prosenttia ja kaikkein rikkaimpien supistui 2–3 prosenttia. Nyt tilanne on aivan käänteinen. Rikkaat rikastuvat vajaalla prosentilla ja köyhät köyhtyvät puolellatoista prosentilla.

– Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen, hän linjasi opposition edustajien antamien myötämielisten huutojen saattelemana.

Opposition sanoma olikin syksyllä jo useaan otteeseen kuultu vaatimus: Nyt kun talous kasvaa, täytyy tämän näkyä tasapuolisesti kaikkien kukkarossa. Indeksijäädytysten ja lomarahaleikkausten perumista esitettiinkin useammin kuin kerran.

Oppositiossa tunnuttiinkin kaipaavan saliin alkiolaista keskustaa, joka ajaisi pienituloisimpia suosivampaa politiikkaa.

– Kiitos vasemmiston ja alkiolaisen keskustan, Suomea voidaan edelleen pitää pienten tuloerojen maana, esimerkiksi Gustafsson tokaisi keskustelun aikana.

– Toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Antti Kaikkonen vakuutteli Demokraatille istunnon jälkeen, että kyllä se alkiolainen köyhän asia mielessä on.

– Nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustelemaan myös joistakin parannuksista eikä pelkästään säästöistä, Kaikkonen totesi Demokraatille.

– Tietysti tämä on ollut haastava hallituskausi ja olemme joutuneet tekemään kipeitä ja kirpaisevia säästöjä. Se on ollut epämiellyttävää puuhaa keskustalaisille. Valtion velkaantumistahti on ollut niin hurjaa, että niitäkin piti tehdä, Kaikkonen perusteli puolueensa toimintaa.

Työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan korosti keskustelussa, että vaikka Suomi ensi vuodenkin budjetissa yhä velkaantuu, on velkaantuminen nyt vihdoin päättymässä.

– Työllisyys paranee ja 72 prosentin työllisyys ei ole mikään mahdoton tavoite. Me iloitsemme jokaisesta työllistyneestä ihmisestä.

– Tätä täytyy kuitenkin jatkaa, meidän tulee päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen, että voimme turvata tämän päivän hyvinvointivaltion, Orpo jatkoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jatkoi Orpon teesejä toteamalla hallituksen tehtävän ytimessä olevan työllisyysasteen nostamisen, työttömyyden vähentämisen ja tätä kautta eriarvoistumisen pienentämisen.

– Ja tätä kautta myös hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen.

Oppositiosta puolestaan korostettiin, että työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan, he kun eivät töitä tee.

Lisäksi kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) esitti toistuvasti huolensa rakenteellisesta alijäämästä, ja kuinka se ei näytä paranevan työllisyyden kasvusta huolimatta. Orpo totesi yhä luottavansa työllisyyden pelastavaan voimaan ja rakenteellisen alijäämän poistuvan automaattisesti taustalla, kun työttömyys paranee.

On sillä pokkaa.

Lisäksi Orpo perusteli lauantaina Ylen Ykkösaamussa esittämäänsä varhaiskasvatuksen maksuttomuutta viisivuotiaista ylöspäin toteamalla, että kyse on ennen kaikkea ensi vaalikauden asioista.

– Meidän kannattaa panostaa pieniin lapsiin ja varhaisiin vuosiin. Se on myöskin erinomainen tapa poistaa eriarvoisuutta. Maksuttomuuden kautta saadaan ne lapset, jotka kaikista eniten tarvitsevat varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuksen pariin. Katsokaa vaikka mitä kaikkea olemme tällä vaalikaudella varhaiskasvatukselle tehneet, Orpo vielä lopetti.

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei valtiovarainministerin sanoja purematta niellyt. ”On sillä pokkaa”, hän tokaisikin jo heti Orpon puheen päälle.

– Voi sitä hurskastelun määrää, kun valtiovarainministeri tässä puhuu varhaiskasvatuksen merkityksestä samalla, kun tämä hallitus on ajanut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, Andersson luetteli saatuaan puheenvuoron.

– Kukaan oppositio ei ole kyseenalaistanut sitä, että niin työllisyys kuin talous kasvaa. Sen sijasta olemme kyseenalaistaneet sen, että tällaisessa tilanteessa hallitus edelleen jatkaa pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja päättää käyttää varoja kaikkien hyvätuloisimpien suomalaisten tulojen kasvattamiseksi, Andersson listasi vielä keskustelun ydinkysymykseksi.

Valiokunta jatkaa alkoholilain käsittelyä aamulla

Kuva: Kari Hulkko

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa alkoholilain käsittelyä aamulla. Valiokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan tavoite on saada mietintö valmiiksi kello kymmeneen mennessä.

Eduskunnan on määrä keskustella suuressa salissa alkoholilaista huomenna illalla ja äänestää lain sisällöstä eli muun muassa kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentista perjantaina.

AVAINSANAT

Kaikkonen vastaa nyt budjettikeskustelussa penättyyn kantaan indeksileikkausten perumisesta – myöntää samalla Orpon avauksen yllättäneen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosella on toisenlainen prioriteettilista kuin kokoomuksella siinä, mihin talouskasvun hedelmiä voisi laittaa.

Eduskunnan budjettikeskustelussa on penätty keskustan kantaa siihen, voisiko hallitus olla valmis tarkastelemaan vuoden 2019 indeksijäädytyksiä uudelleen.

Ne rasittavat raskaasti muun muassa eläkeläisten, työttömien ja vähäosaisten taloutta.

Jo eilen muutamat keskustan varapuheenjohtajat ja kansanedustaja Timo Kalli kertoivat Demokraatille, että hallituksen tekemiä indeksileikkauksia halutaan tarkastella keskustassa uudestaan. Samalla linjalla oli myös sinisten ryhmäpuheenjohtaja Simon Elo.

SDP on vaatinut indeksileikkausten perumista kokonaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei suoraan ota kantaa kysymykseen indeksileikkauksien harkitsemisesta hallituksessa uudelleen, vaan puhuu mieluummin laajemmin perusturvasta ja sen parantamisesta.

– Aina pitää katsoa ylipäätään, mikä on talouden kuva ja minkä verran niin sanottua liikkumavaraa on. Tietysti kun valtio velkaantuu tälläkin hetkellä, se liikkumavara ei kovin suuri voi olla. Toivon, että hallitus jotenkin voi huomioida perusturvan varassa eläviä. Mikä siihen oikea keino on, sitä katsotaan sitten keväällä. En minä lähde näihin yksittäisiin vaihtoehtoihin vielä tässä vaiheessa ottamaan kantaa, hän toteaa.

Mutta pidätte mahdollisena myös, että indeksileikkaukset voitaisiin perua tai niitä voitaisiin tarkastella uudestaan?

– En lähde tässä vaiheessa spekuloimaan sillä asialla, mutta ehkä sellainen yleishuomio nyt vain, että pitäisi hyvänä, että perusturvan varassa eläviä tavalla tai toisella voitaisiin huomioida. Se on sitten ensi kevään asia katsoa.

Kaikkonen jakovarasta: ”Kai sitä nyt jokin siivu on.”

Siihen, onko keskustalla asiassa ristiriita kokoomuksen kanssa, Kaikkonen toteaa, että keskustelua ei ole vielä edes aloitettu.

– Sen keskustelun aikakin on vasta sitten ensi vuoden puolella.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole ollut halukas tarkastelemaan uudelleen indeksileikkauksia.

Antti Kaikkonen myöntää, että hänet yllätti Petteri Orpon hiljattainen esiintyminen Ylen Ykkösaamussa. Siinä valtiovarainministeri sanoi, ettei jakovaraa ole, mutta esitti samalla 70 miljoonan euron panostusta varhaiskasvatukseen – tosin lähtökohtaisesti vasta ensi hallitusneuvotteluissa sovittavaksi.

– Kyllä se hivenen yllätti. Hivenen yllätti, Kaikkonen sanoo pohdiskellen.

– Mutta eipä siinä mitään, se menee siihen isoon koriin, missä kaikennäköisiä harkittavia asioita on. Voihan siinä olla jollakin aikavälillä ideaakin, mutta ehkä jotenkin omassa prioriteettilistassa ensinnä olisi, että voisiko köyhimpiä lapsiperheitä jollakin tavalla täsmätoimilla auttaa. Sitten kuntapäättäjiä pitää patistella laittamaan homepäiväkoteja ja -kouluja kuntoon, Kaikkonen sanoo.

– Pitää varmistaa myös, että varhaiskasvatuksessa on riittävästi pätevää henkilökuntaa tarjolla. Varhaiskasvatukseen on hyvä kiinnittää huomiota, mutta on hyvä keskustella myös siitä, mikä on oikea tärkeysjärjestys, hän jatkaa.

Kaikkonen katsoo, että nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustella ”jopa joistakin parannuksista eikä pelkistä säästöistä”.

Jakovaraa on ehkä?

– Kyllä kai sitä nyt jokin siivu on, mutta ei tietysti vielä ihan valtavasti kuitenkaan, koska velkaannutaan edelleen.

Rinne kokoomukselle kuumassa budjettikeskustelussa: ”Tämä valtionhoitajapuolue, joka rikkoo koulutuslupauksen, ottaa myös eniten velkaa Suomessa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati hallitukselta eriarvoistumiskehityksen katkaisemista (kuva viime kuulta).

Kansanedustaja Krista Kiuru ihmetteli eduskunnassa tänään alkaneessa budjettikeskustelussa, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus välitä siitä, kapenevatko vai suurenevatko suomalaisten varallisuuserot.

Hallituksen politiikka kirpaisee kaikkein eniten nimenomaan pienituloisimpia.

– Sdp:n ja hallituksen linjaero on se, että käyttäisimme kaikki liikenevät varat tänä aikana eriarvoisuuden torjuntaan, Kiuru tiivisti.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että sivistyneen ja maailman vauraimpiin kuuluvan yhteiskunnan pitäisi huolehtia köyhimmistä ja heikoimmista ihmisistä kaikissa olesuhteisssa.

– Olosuhteissa, jossa talous kasvaa on käsittämätöntä, ettei haluta eriarvoistumiskehitystä ja sen aiheuttamia ongelmia korjata tässä budjetissa, jonka hallitus on esittänyt, hän jatkoi.

”Keskustalaistenkin omatuntokin on alkanut kolkuttaa.”

Rinne kertoi käyneensä viime viikolla Mäntsälässä tutustumassa ruokajonoissa auttavien ihmisten näkemyksiin.

– 600-700 ihmistä viikoittain joka keskiviikko käy ruokajonossa hakemassa ruokaa sen takia, että ei ole rahaa. Siellä on lapsiperheiden määrä lisääntynyt jatkuvasti, Rinne kertoi ja vaati perään pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä eriarvoisuuden kasvamisen keskeyttämistä.

Rinne vaati hallituksilta indeksileikkausten perumista ja viittasi siihen, että keskusta on nyt nostanut mahdollisuutta esille. Hän vaati myös julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkausten perumista.

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua arvioida uudelleen hallituksen vähäosaisia rokottavat indeksileikkaukset vuoden 2019 osalta.

Pia Viitanen totesi hänkin panneensa merkille, että ”keskustalaisten omatuntokin on alkanut kolkuttaa”.

– Nyt olen huomannut muun muassa edustaja Kallin ja muiden väläytelleen, että seuraavalle vuodelle aiotut indeksileikkaukset peruttaisiin, Viitanen sanoi ja vakuutti, että SDP pitää perusturvan parantamista esillä.

”Haluan oikaista edustaja Jokista.”

Tunnelma salissa kiihtyi kunnolla, kun kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottivat yhteen indeksileikkauksista.

Jokinen syytti SDP:n politiikkaa kaksinaamaiseksi. Hän esitti, että SDP:kin olisi ollut 2015 valmis leikkaamaan indeksikorotuksista.

– Haluan oikaista edustaja Jokista. Sosialidemokraattien vaihtoehdossa ei ole koskaan puututtu perusturvan, sosiaaliturvan indekseihin. Niitä ei ole leikattu eikä jäädytetty. Toivon, että tämä huomioitaisiin seuraavassa puheenvuorossa, Rinne vastasi.

Myöhemmin Rinne kaivoi vielä SDP:n vuoden 2015 vaaliohjelman esiin. Sen mukaan SDP ei esittänyt leikkauksia etuuksiin, vaan puolueen mukaan eläkkeiden, toimeentulotuen ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

SDP lähetti asiasta tiedotteenkin keskustelun ollessa käynnissä: ”Parhaillaan eduskunnan budjettikeskustelussa keskustellaan SDP:n vuoden 2015 talouspoliittisesta ohjelmasta. Alla kuva ohjelman menosopeutuksesta, jossa erikseen korostetaan, että etuuksien indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä”, puolue tiedotti.

”Täällä on itse asiassa kokoomus ensimmäisenä.”

Rinne puolestaan kaivoi itse esiin lehtitietoa siitä, mikä puolue on hallituksessa ollessaan ollut mukana ottamassa eniten velkaa vuodesta 1987 alkaen.

– Ja täällä on itse asiassa kokoomus ensimmäisenä, 118 miljardia euroa kokoomuksen ollessa hallituksessa.

– Kokoomus on se joka on velkaannuttanut Suomea eniten mistään puolueista, tämä valtionhoitajapuolue, joka rikkoo koulutuslupauksen ottaa myös eniten velkaa Suomessa.

– Te annoitte sen lupauksen siitä, että koulutuksesta ei leikata pätkääkään. Nyt te olette leikannut miljardi euroa tämän vaalikauden aikana vuodessa koulutusbudjetista, miten selvitätte tämän lupauksen pettämisen ministeri Orpo, Rinne pauhasi.

Sipilä puolusti aktiivimallia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) syytti salissa SDP:tä toteamalla, että puolueella on täydellinen sokea piste siinä, että työllisyys paranee ja velkaantuminen taittuu.

– Te ette pysty sitä tunnustamaan. Turvaudutte kaikenlaisiin silmänkääntötemppuihin, Orpo sanoi.

Orpo syytti SDP:tä veronkiristysten vaatimisesta ja sanoi, että puolue tappaisi talouskasvun. Juha Sipilä puolestaan katsoi, että hallituksen keinot ”Suomen syöksykierteen” oikaisemiseksi ovat osoittautuneet oikeiksi.

Sipilä sanoi työllisyyden parantamisen olevan varmin keino vahvistaa julkista taloutta. Hänen mukaansa myös työttömien aktiivimalli tukee työllisyystavoitetta.

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari puolestaan syytti SDP:tä populismista ja kutsui sen kansanedustajia kansantalouden valelääkäreiksi. Suutarin mukaan SDP:n esittämät reformit ovat jo hallituksella valmistelussa.

– Valtiovarainministerin ja pääministerin kiteytykset talouspolitiikan linjasta ovat näissä oloissa vakuuttavia siltä kannalta katsoen, että työllisyys paranee ja verotuloja tulee mukavalla tavalla kassaan, sanoi puolestaan keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

Rinne: Eläkeläiset ja lapset eivät voi mennä töihin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti hallitusta sosialidemokraattien olevan tyytyväisiä talouskasvuun ja työttömyyden kasvuun pikku hiljaa. 2015 lähtenyt kehitys on vahvistunut ja se kulkee eteenpäin.

Sen jälkeen hän meni SDP:n ja hallituksen välisiin politiikan eroihin.

–  Se, mistä me olemme todella pahoillamme ja joka on todella huoletuttavan väärää on se, että lapset ja eläkeläiset eivät voi hyötyä tästä työllisyydestä. Ne ovat ihmisiä, jotka eivät voi mennä töihin. Näiden ihmisten toimeentulosta te leikkaatte merkittävästi, Rinne sanoi.

– Te leikkaatte niiden työttömien toimeentulosta, jotka yrittävät ahkerasti töihin, mutta eivät pääse. Te leikkaatte näiltä ihmistiltä 100 päivää työttömyysturvasta, te leikkaatte 5 prosenttia työttömyysturvan tasosta, Rinne arvosteli.

Seuraavat päivät eduskunta jatkaa keskustelua vuoden 2018 budjetista, varsinaiset budjettiäänestykset ovat luvassa eduskunnassa ensi viikon puolessavälissä.