Politiikka
12.9.2017 12:30 ・ Päivitetty: 12.9.2017 12:52
Tuomioja: “Emme tule näkemään Euroopan armeijaa elinaikanamme” – eurooppalainen puolustus puhutti Paasitornissa
Eurooppalaisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön tiivistäminen on noussut aiempaa vahvemmin EU-politiikan agendalle.
Mitä Euroopan yhteinen puolustus tai tiiviimpi puolustusyhteistyö tarkoittaisi Suomen ja Saksan näkökulmista? Mitkä ovat tiiviimmän turvallisuusyhteistyön keskeiset esteet, ja mitkä olisivat mahdolliset seuraavat askeleet?
Näistä teemoista keskusteltiin maanantaina Helsingin Paasitornissa. Kalevi Sorsa -säätiön ja saksalaisen Friedrich Ebert Stiftungin (FES) englanninkielinen ajatuspajaseminaari tarjosi tilaisuuden osallistua Euroopan turvallisuutta koskevaan tulevaisuuskeskusteluun.
Aiemmin tänä vuonna FES julkaisi eurooppalaista puolustuspolitiikkaa monipuolisesti kartoittavan kansainvälisen kokoelmateoksen Strategic Autonomy and the Defence of Europe – On the Road to a European Army? (Dietz). Se toimi seminaarin keskustelujen pohjana.
Paasitornissa käyttivät puheenvuoron kirjan toimittajat Anna Maria Kellner ja Uwe Optenhögel sekä siihen Suomen osuuden kirjoittanut Henna Hopia.
Suomi-luvun kirjoittanut Hopia alusti Suomen roolista Euroopan puolustuspolitiikassa.
Hopian puheenvuoroa kommentoivat Suomen entinen ulkoministeri kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja FES:in EU-asiantuntija Anna Maria Kellner.
Lisää aiheesta
Erkki Tuomioja sanoi, että eurooppalainen puolustus on noussut niin vahvasti agendalle kahdesta syystä, jotka ovat Donald Trumpin valinta Yhdysvalloissa ja Nigel Faragen brexit-unelman toteutuminen Britanniassa.
Tuomiojan mukaan puheet Euroopan yhteisestä armeijasta on syytä unohtaa, se ei ole realismia ainakaan lähitulevaisuudessa. Puolustus on edelleen vahvasti kansallista. Pragmaattinen lähestymistapa toimii parhaiten, ja sillä voidaan edetä eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.
“Unohtakaa Euroopan armeija”
Tuomioja totesi Suomen aina lähestyneen käytännön läheisesti, pragmaattisesti, myös eurooppalaisia kysymyksiä. Tämä koskee myös puolustusta.
– Mielestäni ei ole hyvä idea puhua mistään Euroopan armeijasta, koska emme tule näkemään Euroopan armeijaa lähitulevaisuudessa. Ei meidän elinaikanamme, enkä tiedä, jos seuraavien sukupolvienkaan aikana.
– Armeijat ovat kansallisen itsemääräämisoikeuden ilmentymä ja niitä johdetaan kansallisesti. Enkä näe kenenkään olevan halukas luopumaan kansallisesta itsemääräämisoikeudesta tässä suhteessa, hän totesi.
– Unohtakaa Euroopan armeija, Tuomioja tiivisti.
Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toinen tarina. Siitä Tuomiojan mielestä on syytä puhua.
– Kriisinhallinta on Euroopan yhteisen puolustuksen olemus ja tulee sellaisena pysymään näköpiirissä olevan tulevaisuuden.
Tilaisuuden veti Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.
Myös SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen osallistui tilaisuuteen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.