Barometrin vastaajien enemmistön mukaan Kela-siirto on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea. Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet.

Perustoimeentulotuen järjestäminen siirrettiin vuoden 2017 alusta kuntien vastuulta Kelalle. Vuoden 2017 alussa toteutettu perustoimeentulon siirto Kelaan oli oikea ratkaisu, arvioidaan barometrin ennakkotuloksissa.

Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE selvitti Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien ja toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen Kela-siirrosta. Kaikkien vastaajaryhmien enemmistö pitää viime vuoden alussa voimaanastunutta uudistusta oikeana ratkaisuna, mutta ratkaistavana on edelleen merkittäviä haasteita. Sosiaalibarometri 2018 julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun alussa.

Sosiaalibarometrin vastaajien enemmistön mukaan uudistus on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea. Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet.

Toisaalta lähes 60 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä arvioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentyneen Kela-siirron myötä.

Avovastauksista ilmenee heikentymisen taustalla olevan muun muassa sen, että kaikilla heikompiosaisilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin.

Huolta aiheuttaa Kelassa myös osaamisen puute. Kelan toimihenkilöistä, sosiaali- ja terveysjohtajista sekä sosiaalityöntekijöistä yli 60 prosenttia arvioi, että sosiaalityön tarpeessa olevat jäävät aiempaa useammin ilman sosiaalityön tukea. Enemmistö vastaajista katsoo, että osaaminen ei ole Kelassa tällä hetkellä riittävää.

– Uudistuksessa luotiin tasavertainen ja yhdenmukainen malli kaikille asiakkaille. Kunnissa vapautettiin näin resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön. Haluamme kehittää Kelan ja kuntien yhteistyötä niin, että voimme huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin jo Kelassa, Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä vain 38 prosenttia on tyytyväisiä Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Tyytyväisyys kuitenkin kasvoi hieman verrattuna viime vuoteen, jolloin tyytyväisten toimihenkilöiden osuus vastaajista oli vain noin kolmannes. Huolimatta arvioiden parantumisesta viime vuoteen verrattuna, yhteistyössä on vieläkin haasteita.

– Esim. nuoren toimeentulotukihakemuksessa oli ongelmia. Soitin Kelalle. Ensimmäinen työntekijä antoi ohjeet. Nuori korjasi hakemusta, tuli hylky. Soitin Kelalle, eri työntekijä antoi erilaisen ohjeen. Nuori korjasi hakemusta, taas hylky, kolmas työntekijä neuvoi taas eri tavalla,  sosiaalityöntekijä kuvaa yhteistyön haasteita.

Parannettavaa olisi etenkin Kelan ja Kuntien tiedonkulussa, jota voidaan pitää yksipuolisena. Kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä. Vastaavasti Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta. Tämän koetaan johtavan asiakkaiden turhaan pompottamiseen viranomaisten välillä.

– Viranomaisten epäselvyydet ohjeistuksista ja toistensa vastuualueista eivät saa johtaa asiakkaiden pompotteluun. Tiedonkulun ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lakimuutoksella, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Työskentelyilmapiiriä heikentää myös se, että yli puolet sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa.

Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15—20 kappaletta päivässä.