Kyseessä olisi poikkeuslaki. Sen läpivienti kiireellisenä vaatisi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön eli myös opposition tukea.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) toteaa, ettei laki ole puolueelle mikään läpihuutojuttu.

– Emme voi tässä vaiheessa lainsäädäntöprosessia sitoutua lopputulokseen. Emme siis anna hallitukselle avointa valtakirjaa laatia hallituksen esitystä ja luvata sen läpimenoa eduskunnassa. Kaiken sen perusteella, mitä nyt tiedämme, muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla parlamentaarisissa tapaamisissa käymiemme keskustelujen perusteella, ymmärrämme, että lainsäädäntö on vasta alkuvaiheessa. On erittäin tärkeätä saada lausuntopalaute.

TUPPURAINEN toteaa, että jos ja kun hallitus päätyy antamaan esityksen eduskunnalle, on tärkeää, että valiokuntakäsittely on perusteellinen.

Tuppurainen painottaa, että SDP pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että hallitus on ryhtynyt laatimaan tämäntyyppistä lakia. SDP tunnistaa kansallisen turvallisuuden uhan ja haluaa olla yhdessä mahdollisimman laajasti tekemässä lainsäädäntöä, joka lähettää Venäjälle viestin, ettei Suomi ole painostettavissa.

– Kyllä myös SDP tunnistaa tämän hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa Suomi on. Me katsomme myös, että kysymys on kansallisesta turvallisuudesta, kun raakalaismaista kansainvälisen oikeuden vastaista hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä naapurimaamme Venäjä välineellistää turvapaikanhakijoita ja kaiken näytön perusteella Venäjän rajaviranomaisten ohjailemana työntää turvapaikanhakijoita Suomen itärajalle. Venäjän tavoitteena on epävakauttaa suomalaista yhteiskuntaa ja aiheuttaa sekasortoa ja levottomuutta. Tälle meidän on yksiselitteisesti lähetettävä vahva viesti Suomesta, että meitä ei voi painostaa ja että me vastaamme tähän vankan oikeusvaltion keinoin. Sen vuoksi tällainen lainsäädäntö on lähtökohtaisesti hyvä asia ja pidämme tärkeänä, että hallitus on tähän vaikeaan harjoitukseen lähtenyt.

Tuppurainen summaa, että toimivaltaisilla viranomaisilla pitää aina olla keinot puuttua lain antamin valtuuksin tilanteisiin, joissa Suomen kansallinen turvallisuus on uhattuna.

Hän muistuttaa, että samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että Suomi pysyy oikeusvaltiona ja vastaa Venäjän hybridivaikuttamiseen nimenomaan oikeusvaltion keinoin.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson on sanonut Helsingin Sanomille, että puolue ei tue lainsäädäntöä tämän hetken tiedoilla. Andersson katsoo hallituksen lähtevän nyt siitä, että kansainvälisiä velvoitteita ei edes pyritä noudattamaan. Andersson kutsuu lakia pushback -laiksi.

Pushback viittaa mahdollisuuteen työntää turvapaikanhakijoita pois rajalta tietyin ehdoin.

Tuppurainen toteaa, että SDP haluaa nähdä lausuntopalautteen ja hallituksen esityksen.

– Hallitushan ottanee lausuntopalautteen huomioon. Seuraamme, millä tavalla laki vielä täsmentyy. Erityisesti mahdollisten voimankäyttökeinojen oikeasuhtaisuuden on tärkeä olla tarkkarajaisesti määritelty.

Tuppurainen korostaa myös sitä, että sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle on tärkeää, että poikkeuslaki kyetään rajaamaan hyvin tarkasti nimenomaan itärajan tilanteeseen eli Venäjän hybridivaikuttamiseen.

– Sellaista valuvikaa tai tarkoituksellista porsaanreikää lainsäädäntöön ei saa jäädä, että tätä voitaisiin missään olosuhteissa soveltaa muuhun turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan kuin välineellistettyyn hybridivaikuttamiseen.

– Tätä me katsomme hyvin tarkkaan senkin vuoksi, että hallitushan on paljastanut todelliset korttinsa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan suhteen linjauksissaan EU-politiikan avaintavoitteeksi.

Tuppuraisen mielestä hallitus on yksimielisesti ottanut tavoitteekseen niin sanotun Ruanda-mallin, joka hänen mukaansa tarkoittaisi sitä, ettei EU:sta eikä siten Suomestakaan voisi enää hakea turvapaikkaa eikä voisi saada enää kansainvälistä suojelua, vaan tämä ulkoistettaisiin kolmansiin maihin.

– Tämähän on täysin vastoin kaikkea ihmisoikeusperiaatetta ja sosialidemokraattisia arvoja, joita meillä jokaisen ihmisen ihmisoikeuksien suhteen on. Siksi me emme tule omaksumaan tätä perussuomalaisten ja kokoomuksen turvapaikkapolitiikkaa yleisesti. Tämänkin poikkeuslain, mikäli sellainen kyetään säätämään ja mikäli mekin tulisimme sen allekirjoittamaan, täytyy olla hyvin tarkkaan kapseloitu ja rajattu määräaikaisesti ja tarkasti hybridivaikuttamisoperaatioon. Ei saa syntyä minkäänlaista mahdollisuutta soveltaa sitä sen laajemmin.

Hallitus ei Tuppuraisen puheita Ruanda-mallin ajamisesta allekirjoitettaisi. Orpo on sanonut, ettei hallitus edistä ”Ruanda-mallia”. Suomen hallituksen linjauksen mukaan ”Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa”.

ONKO hallituksen lakiluonnoksessa kyse pushbackista? Tuppuraisen mukaan tätä on vaikea vielä sanoa. On odotettava asiantuntijoiden arvioita.

– Mutta käytännössä se, että Suomi ei enää ottaisi turvapaikkahakemuksia vastaan, vaan siinäkin tilanteessa, että turvapaikanhakija olisi päässyt Suomen Rajojen sisäpuolelle, hänet palautettaisiin, niin kyllähän se siltä näyttää.

– Luonnollisesti mikäli kevään tullessa, lumipeitteen ohentuessa ja Venäjän toimien raaistuessa olisimme sellaisen todellisuuden kanssa tekemisissä, että tulijoita olisi todella paljon nimenomaan tarkoituksena lietsoa Suomessa sekasortoa ja kaoottista tilannetta, rajavartijaviranomaiset ja muut turvallisuusviranomaiset voivat joutua tällaisten hyvin vaikeiden valintojen eteen. Sen vuoksi me olemme pitäneet tärkeänä, että kaikki toiminta perustuisi aina lakiin. Sitähän tässä hallitus nyt yrittää tehdä. Mutta koska tämä on niin poikkeuksellinen lainsäädäntö, me haluamme katsoa huolellisesti asiantuntijoiden arvion ja perehtyä myös eduskuntaryhmässä tähän.

Luvassa onkin muun muassa ylimääräinen eduskuntaryhmän kokous, jossa edustajat pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa suunnitellusta laista.

HALLITUKSEN ehdotuksen mukaan Suomen alueelle jo saapuneiden henkilöiden joukosta pyrittäisiin tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat kuten lapset tai vammaiset, jotka otettaisiin maahan.

Hallitus muun muassa ehdottaa, että maahan saapuneiden henkilöiden kanssa toteutettaisiin vuorovaikutustilanne. Sen aikana henkilön olisi mahdollista tuoda ilmi sseikkoja, joiden perusteella viranomainen voisi arvioida riittävällä varmuudella, onko henkilö todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi.

Lienee selvää, että edellämainitut arviointitilanteet olisivat rajalla toimiville vaativia.

Tuppurainen toteaa olevan hyvä lähtökohta, että hallituskin on tunnistanut, että vuorovaikutustilanteessa selvitettäisiin heidät, jotka turvapaikkaa tarvitsevat.

– Vammaiset henkilöt, naiset, lapset ja esimerkiksi Venäjältä Suomeen pyrkivät ihmisoikeusvaikuttajat, joilla on ilmeinen suojelun tarve nimenomaan Venäjällä eli he pakenevat nimenomaan Venäjän olosuhteita, Tuppurainen listaa turvapaikkaan oikeutettuja.

SDP:tä kiinnostaa, miten heidän huomioimisensa käytännössä onnistuu.

HALLITUS katsoo, että kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoituspäätöksen tekisi valtioneuvoston yleisistunto. Esityksessä ei ehdoteta päätöksen jälkitarkastusta eduskunnan tehtäväksi.

Tuppurainen ei tässä vaiheessa lähde ottamaan kantaa toimeenpanovaltuuksiin.

Hallituksen mukaan eduskunnan valiokunnilla olisi kuitenkin oikeus saada tietoa perustuslain mukaisesti.

Hallituksessa nähdään, että se on työskennellyt päättäväisesti rajalain eteen. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan vaikea lakiesitys valmistui pikavauhtia.

Onko sinulle jäänyt vaikutelma, että tässä on ripeästi tätä asiaa edistetty?

– Sanotaanko näin, että tämä ongelma on ollut tiedossa jo pidempään ja hallitus on se, joka käyttää aloiteoikeutta. Kevät on jo varsin pitkällä, sanotaanko näin.

– Toisaalta maamme hallitusta on usein ja perustellusti moitittu liian kiireellisestä valmistelusta, joka tuottaa heikkoa valmistelua ja lainsäädäntöä.

– Tässä (laissa välineellistetyn maahantulon torjumiseksi) liikutaan kuitenkin niin kriittisten asioiden parissa, että kyllä tämän lainsäädännön pitää olla sen kaltaista, että se kestää myös kriittisen tarkastelun.