Purran kirjoituksen taustalla oli Iltalehden tiistainen uutinen, jonka mukaan Kelan tiukentuneet etätyösäännöt ovat saaneet arvostelua työntekijöiltä.

-  Valtiolla, politiikassa, kunnissa ym. näen itsekin, miten paljon vaikeampaa asioita on hoitaa, jos ihmiset ovat etätyössä. Se epäilemättä laskee tuottavuutta ja vaikeuttaa monenlaisia asioita, vaikka voikin jonkinlaisissa tehtävissä joskus toimia, Purra kirjoitti X:ssä.

-  Tietenkin kotona duunailu on varmasti monille paljon mukavampaa! Jos henkilöltä itseltään kysytään, hän varmasti sanoo olevansa juuri kotona tehokkaampi. Joskus voi ollakin, mutta ihan oikeasti, voidaanko tätä pitää julkisen sektorin töissä laajemmin totena?, hän jatkoi.

Etätyö voi esimerkiksi edistää työhyvinvointia ja auttaa työkuormituksen hallinnassa. Se voi myös mahdollistaa työn tekemisen keskittyneemmin. Toisaalta etätyö voi pidemmän ajan kuluessa nakertaa yhteisöllisyyttä, luottamusta, innovointia ja uuden oppimista.

-  Etätyö vaikuttaa vuorovaikutuksen määrään. Näyttää myös, että se voi vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuunkin: etätyössä meillä on vähemmän sellaista epävirallista myönteistä vuorovaikutusta, jossa me pääsemme tutustumaan toisiimme.

MYÖSKÄÄN etätöiden vaikutus tuottavuuteen ei ole Kaltiaisen mukaan yksiselitteinen asia. Se riippuu esimerkiksi siitä, kuinka paljon lähitöitä etätöiden yhteydessä tehdään ja miten niitä tehdään.

Kaltiainen sanoo pitävänsä tässäkin mielessä parhaimpana hybridimallia, jossa lähitöitä tehdään joustavasti silloin, kun työvaihe niin vaatii, ja esimerkiksi uudet työntekijät saavat tarvittavaa oppia kokeneemmilta.

Tutkija korostaa, että työpaikoilla voidaan tehdä paljonkin sen eteen, että toimistoille halutaan tulla. Kysymys on paitsi työhön sopivista tiloista, myös esimerkiksi työn organisoinnista ja työilmapiiristä.

Hänen mukaansa on yleisesti parempi, jos työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, paljonko hän etätöitä tekee.

Lähitöihin määrääminen on hankalaa erityisesti silloin, jos sitä ei riittävästi perustella.

-  Jos työntekijä tulkitsee niin, että häneen ei luoteta samalla tavalla, häntä halutaan kontrolloida, niin silloin on tosi inhimillistä, että se reaktio on kielteinen. Motivaatio ja halu ponnistella yhteisten tavoitteiden puolesta heikentyvät, jos kokee, että minuun ei luoteta tai minua ei arvosteta.

Teksti: STT/Terhi Riolo Uusivaara