Politiikka
18.10.2016 08:34 ・ Päivitetty: 18.10.2016 08:34
Työterveyshuollon keskittyminen jatkuu – ”Nivellettävä osaksi sote-uudistusta”
Työterveyslaitoksen julkaiseman Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksen mukaan suomalaisten työterveyshuollon palvelut tuottavien yksiköiden koko on kasvanut ja määrä supistunut koko 2 000-luvun ajan. 96 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työterveyshuoltopalvelujen piirissä ja kattavuus on parantunut tasaisesti. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa on kasvanut.
Suomessa toimi vuoden 2015 lopussa yhteensä 406 työterveysyksikköä. Vuoteen 2010 verrattuna työterveysyksiköiden lukumäärä on vähentynyt noin 14 %.
‒ Voimakas rakennemuutos työterveyshuollossa on jatkunut koko 2000-luvun ajan, erityisasiantuntija Kirsi Lappalainen Työterveyslaitoksesta kertoo.
Työnantajan omia asemia on ulkoistettu ja lääkärikeskusketjut ovat ostaneet pieniä työterveyspalveluita tuottavia lääkäriasemia. Vuoteen 2010 verrattuna lääkärikeskusyksiköiden osuus on noussut selvästi (10 prosenttiyksikköä) ja on nyt jo yli puolet kaikista työterveysyksiköistä. 58 % henkilöasiakkaista on lääkärikeskusten hoidossa.
Terveyskeskukset, työnantajien yhteiset ja omat asemat ovat vähentyneet. Terveyskeskusten osuus työterveyshuollon henkilöasiakkaista on enää 8 % ja terveyskeskukset vastaavat enää noin 162 000 henkilöasiakkaan työterveyshuollosta. Sen sijaan kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt ovat kasvaneet niin lukumäärältään kuin kooltaan vuonna 2015.
─ Lähes kaikki palkansaajat ovat työterveyshuollon piirissä, minkä vuoksi työterveyshuollolla on tärkeä rooli sote-palveluiden kokonaisuudessa. Erityisesti työkykyasioiden hoidossa työterveyshuollon ja muun sote-palvelun saumaton yhteistyö on tärkeää. Jotta palvelu toimisi mahdollisimman sujuvasti, on työterveyshuolto nivellettävä ja integroitava osaksi maakunnallista sotea, muistuttaa johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.
Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa kasvaa
Lisää aiheesta
Katsauksessa aineistona käytetyn Kelan vuoden 2013 työterveyshuoltotilaston mukaan sekä työterveyslääkäreiden että työterveyshoitajien käyttämä aika työpaikkaselvityksiin on selvästi lisääntynyt. Lääkäreiden käyttämä aika työpaikkaselvityksiin lisääntyi 53 % vuoteen 2010 verrattuna. Myös tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus korvattavana toimintana ovat lisääntyneet.
Vaikka näiden ennaltaehkäisevien toimien osuus on kasvanut, muodostavat ne edelleen vain n. 40 %:n osuuden työterveyshuollossa tehtävästä työstä. Lähes 90 % henkilöasiakkaista saa työterveyshuollosta myös sairaanhoidon palvelut, mutta sairaanhoidon osuus ei ole jatkanut kasvuaan tällä tarkastelujaksolla. Työterveyshuollossa tehdään edelleen runsaasti terveystarkastuksia.
Työterveysyksiköiden henkilöresurssit ovat parantuneet
Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden, fysioterapeuttien ja psykologien toimien määrä on lisääntynyt 2 000-luvulla. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrä on pysynyt suurin piirtein entisellään. Työterveyshuollossa toimii nyt noin 2800 lääkäriä, 2500 terveydenhoitajaa ja sairaanhoitajaa, 920 fysioterapeuttia ja 540 psykologia.
Lääkäreiden määrä on näin ollen jälleen kääntynyt nousuun ja ylittää nyt ensimmäistä kertaa terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrän. Työterveyshuollon palveluita toteutetaan entistä enemmän moniammatillisina lääkäristä, terveydenhoitajasta, fysioterapeutista ja psykologista koostuvina tiimeinä, ja parhaiten moniammatillisuus toteutuu suurissa yksiköissä. Uutena ammattiryhmänä työterveyshuollossa toimii pieni joukko sosiaalialan asiantuntijoita.
Työterveyshuoltopalveluiden kattavuus ja laatutyö on parantunut
Työterveyshuollon piiriin kuului 31.12.2015 1,99 miljoonaa henkilöä. Työterveyshuollon kattavuus oli tämän selvityksen mukaan 84 % työllisestä työvoimasta ja 96 % palkansaajista. Kattavuus on parantunut koko 2000-luvun ajan. Yrittäjistä työterveyshuollon palveluiden piirissä on edelleen huomattavasti pienempi osuus kuin palkansaajista. Heikoin tilanne on mikroyrityksissä.
─ Työikäisistä myöskään työttömillä ei vielä ole kattavia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja ja he ovat harvoin työterveyshuollon henkilöasiakkaita, Kirsi Lappalainen toteaa.
Työterveyshuollon laatutyö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Työterveysyksiköt arvioivat toimintaansa yleisimmin palautelaatikoiden, nettipalautteiden, asiakastyytyväisyyskyselyiden sekä työpaikan ja työterveyshuollon välisten palautekeskustelujen avulla. Sisäisiä auditointeja toteutti lähes puolet ja ISO-standardeja ja laatusertifikaatin edellyttämiä auditointeja lähes kolmannes työterveysyksiköistä. Sen sijaan työterveysyksiköiden ulkopolisia asiantuntija-arviointeja ja vertaisarviointeja hyödynnettiin aiempaa vähemmän.
Työterveyslaitos seuraa Työterveyshuolto Suomessa -katsauksella työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehitystä ja toimintaa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.
Katsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa työterveyshuollon tuottajista, niiden henkilöstöstä ja asiakkaista sekä tuotetuista palveluista. Katsauksia on laadittu noin viiden vuoden välein vuodesta 1992 lähtien, ja nyt julkaistu katsaus on kahdeksas. Edellinen katsaus tehtiin vuonna 2010. Tämän katsauksen aineisto vuodelta 2015 koostuu yhteensä 379 työterveysyksikön antamista tiedoista, eli vastausprosentti katsauksen aineistokyselyyn oli 93 % kaikista yksiköistä. Tiedonkeruu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.