Joukolle eurooppalaisiakin maita mukaan lukien Suomi lähetetty Sergei Lavrorin kirje penää käsittämätöntä kyllä muita maita vastaamaan Venäjän huoleen siitä, mitä ne aikovat tehdä toimiakseen Etyjin sopimusten hengessä niin, että oman turvallisuuden vahvistaminen ei heikennä muiden maiden turvallisuutta. Toisin kuin valtiot, joilta se nyt vaatii yksilöityjä vastauksia, Venäjä on maa, joka on vandalisoinut muiden elämää, ”kruununa” Krimin valtaus Ukrainalta vuonna 2014.

Kiusaaja toimii koulussa niin, että hän koettaa saada kiusaamisen näyttämään uhrin syyltä. Koska kiusattu teki niin ja näin, hän ”pakotti” kiusaajan rankaisemaan. Mikä ja miksi ”aikuinen” valtio toimii näin keskenkasvuisesti vuonna 2022?

TIETENKÄÄN Venäjä ei tee mitään nyt tahattomasti tai muiden pakottamana vaan kiusallaan. Suomessa Venäjän kirjeellä on erityisen paha kaiku etenkin vuoden 1961 noottikriisin seurauksena. Tuolloin Venäjä vetosi maiden väliseen YYA-sopimukseen ja esitti konsultaatioita toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liitto­tasa­vallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi keskiviikkona Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä lehdistötilaisuudessaan Venäjän Etyji-maille lähettämää kirjettä, jossa Venäjä ilmaisi tyytymättömyyttään Euroopan turvallisuusjärjestelyihin.

Niinistön mukaan vaatimukset on kuultu aikaisemmin ”puhelimessa ja luettu moneen kertaan”. Uutta on hänen mukaansa se, että aikaisemmin vaatimukset kohdistettiin Yhdysvaltoihin, mutta nyt samasta asiakokonaisuudesta tivataan käsityksiä muiltakin.

– Sen kummempaa merkitystä minusta tuo kirje ei nyt oikeastaan herätä. Paitsi tietysti toinen havainto on se, että sitkeästi pysytään niissä alkuperäisten vaatimuspaperin vaatimuksissa Venäjän puolelta.

Moskovassa sijaitsevan Poliittisten teknologioiden keskuksen varajohtajana työskentelevä professori Aleksei Makarkin puolestaan arvioi Helsingin Sanomissa, että Venäjä pyrkii eri länsivaltioille lähettämällään kirjeellä etsimään mahdollisia vastarannankiiskiä ja näin heikentämään Euroopan tukea Yhdysvalloille. Perinteistä hajota ja hallitse- strategiaa siis.

VENÄJÄ uhittelee ja oireilee ennen kaikkea mennyttä suuruuttaan poliittisena ja taloudellisena supervaltana, joka mureni käsiin Neuvostoliiton hajottua. Presidentti Vladimir Putin totesi jo toistakymmentä vuotta sitten, että Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi. Oman asemansa Venäjän hallitsijana Putin on sinetöinyt perustuslain muutoksilla aina vuoteen 2036 saakka, jolloin Putin olisi 83-vuotias. Joten odottavan aika on pitkä, jos odottaa Putinin väistymistä tai syrjäyttämistä.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee tänään Helsingissä keskustelemassa Euroopan turvallisuustilanteesta. Von der Leyenin on määrä tavata niin presidentti Niinistö kuin pääministeri Sanna Marin (sd.). Tapaamiset tapahtuvat tilanteessa, jossa Venäjä kalistelee sapeleitaan Ukrainan rajalla entistä voimakkaammin ja muu maailma jännittää sen hyökkäystä. Sen tien päässä ei ole mitään hyvää, ja sen luulisi olevan Venäjällekin selvää.