Häkkänen totesi Kyrönmaa-lehdessä aikovansa estää reservistä kieltäytymisen lailla.

Asepalveluksen suorittaneet voivat nykyisin erota reservistä omalla ilmoituksellaan ja täydennyskoulutuksen suorittamalla. Häkkänen kertoi aikovansa uudistaa lakia niin, ettei tämä olisi enää mahdollista.

– Tällaiset puheet ministerin suusta ovat harkitsemattomia. Ensinnäkin, meillä on sekä ajatuksen-, omantunnon- että uskonnonvapaus, ja osana sitä oikeus suorittaa siviilipalvelus asepalveluksen sijaan, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne toteaa tiedotteessa.

– Häkkänen tuntuu kyseenalaistavan nyt näitä perusasioita.

– Siviilipalvelusta vähättelemällä puolustusministeri vähättelee myös suomalaista kansalaisyhteiskuntaa, jonka laajaan osallisuuteen suomalainen kokonaisturvallisuusmalli perustuu. Ilmastokatastrofin ja kuudennen sukupuuttoaallon keskellä esimerkiksi öljyntorjuntajoukot tekevät työtä Suomen turvallisuuden puolesta, toteaa puolestaan kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainen.

Lisäksi täydennyskoulutus- ja siviilipalvelusasiat eivät itse asiassa edes kuulu puolustusministerin toimivaltaan, vaan ovat työ- ja elinkeinoministerin salkussa, Holopainen huomauttaa.

ISOMMAKSI uhkaksi Suomen maanpuolustukselle hän nostaa sen, etteivät kaikki halukkaat pysty tällä hetkellä puolustamaan Suomea mahdollisen kriisin keskellä.

– Reservin kieltäytyjien kritisoimisen sijaan pitäisikin mahdollistaa asepalvelusta käymättömien vapaaehtoisten mahdollisuus osallistua maanpuolustukselliseen toimintaan.

Vaikka Harjanne katsoo ymmärtävänsä ministeri Häkkäsen huolen reservistä eroavien määrän nousussa, pitää hän sen kieltämistä huonona ideana ja kehnona signaalina.

– Reservistä eroamisen toteutuksessa voi olla kehittämistä, mutta isossa kuvassa asevelvollisten määrän varmistamiseksi olisi olemassa yksi ilmeinen keino, eli yhtäläinen ja tasa-arvoinen asevelvollisuus sukupuolesta riippumatta. Puolustusministeri voisi kääntää katseen ennemmin tähän suuntaan.