Kiertue päättyy joulun alla Helsinkiin.

– Olen odottanut tätä päivää jo pitempään, katsellut tenttejä ja odottanut, milloin pääsen keskusteluun mukaan ja tapaamaan ihmisiä, hän kertoi mediatilaisuudessa presidenttiehdokkaaksi nimityksen jälkeen.

Kampanjateema kiteytyy lauseisiin: “Ketään ei jätetä” ja “Sinä kelpaat”. Urpilainen huomauttaa, että suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus on ollut se, että kykenemme katsomaan toinen toisiamme silmiin erimielisyyksistä huolimatta.

Presidentinvaaleissa on keskusteltava luonnollisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mutta tärkeää on keskustella myös arvoista, Urpilainen pohtii.

– Toivon, että arvoviesti saa myös luottamusta suomalaisilta.

PUHEESSAAN Urpilainen sanoi reilusti tunnustavansa väriä ja julistautui työväen presidentiksi. Häneltä kysyttiin, oliko tämä piikki vihreiden Pekka Haavistolle. Haavisto ilmoitti kesän lopulla haastattelussa, ettei ole”yhtään punainen”.

– Ei se ollut piikki kenellekään. Minulle oli selvää, että haluan olla nimenomaan sosialidemokraattien presidenttiehdokas, kun keskustelimme siitä, pitäisikö ehdokkuuden ympärille rakentaa jonkinlaista kansanliikettä.

Hänen oma mielipiteensä oli alusta lähtien se, että ”olen tämän kansanliikkeen entinen puheenjohtaja ja kaikki tuntevat arvomaailmani”.

– Minulle on luontevaa tunnustaa väriä. Toivon, että ”ketään ei jätetä” -viesti resonoi muitakin kuin sosialidemokraatteja, koska tasavallan presidentti toimii koko kansan presidenttinä.

URPILAINEN totesi linjapuheessaan, että hän haluaisi olla sovittelijana myös työmarkkinakiistoissa, mutta ei aio laventaa näkemystä presidentin valtaoikeuksista.

– Minulla on tarkoitus kunnioittaa tasavallan presidentin valtaoikeuksia ja selkeää työnjakoa. Presidentti voi puhua sopimisen puolesta, mutta ei tietenkään ottaa kantaa yksityiskohtiin.

Presidentti Sauli Niinistö esimerkiksi uudenvuodenpuheessaan vuonna 2016 vetosi sopimisen puolesta, Urpilainen huomauttaa. Niinistö kutsui hänen tietojensa mukaan myös osapuolia keskusteluun kilpailukykyneuvottelujen alla.

Urpilaiselle jää vähemmän aikaa kampanjoinnille kuin muilla jo presidenttikisaan nimitetyillä. Se ei ole hänen mielestään ongelma.

– Kahdessa kuukaudessa ehdin sanoa sen, mitä sanottavaa on. Luulen, että vaihtoehdolleni on myös kysyntää.Minulle oli selvää alusta lähtien, että komissaarin työ asettaa toisenlaisia rajoituksia ehdokkuudelle kuin ehkä muilla ehdokkailla.

Kiinnostusta näyttäisi ainakin olevan: mediapyyntöjä on kertynyt tähän mennessä noin 80 ja toistakymmentä vaaliväittelyä on edessä.

Virkavapaaprosessia komissiosta hän ei lähtenyt avaamaan.

– Mahdollisissa tulevissa muistelmissa kerron hyvinkin tarkkaan, millaisia eri vaiheita neuvotteluprosessissa oli.

URPILAINEN otti kantaa myös julkisuudessa viriteltyyn keskusteluun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuudesta luopumisesta. Hän ei kannata sitä.

– Olisi hyvin vaikeaa juridisesti lähteä poistamaan yhdeltä kansallisuudelta tätä oikeutta. Sille ei ole tässä tilanteessa perusteita.

Suomen linja on ollut Venäjään hyvin johdonmukainen myös EU:ssa: Ukrainaa pitää tukea loppuun asti, hän painottaa.

– Sen rinnalla, kun tuomitsemme Venäjän hyökkäyssodan, koen tärkeäksi sanoa sen, että me arvostamme venäläistä kieltä ja kulttuuria – välittää viestin niille venäläisille, jotka pyrkivät muuttamaan järjestelmää.

Suomen hallitus päätti tällä viikolla sulkea itärajansa. Urpilainen pitää hallituksen toimia perusteltuina.

– Samaan aikaan, kun meidän pitää puolustaa määrätietoisesti rajojamme, on tärkeää, että päätöksiä tehdään kansainvälisiä sopimuksia ja oikeutta kunnioittaen. Oman tietoni mukaan tätä hallitus on myös pyrkinyt tekemään. Uskon, että itse päätöksellä on myös hyvin laaja kannatus kansalaisten keskuudessa.