tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Epäilettekö tietopalvelun laskelmia?” – Mikä kumma on tietopalvelu, johon oppositio usein viittaa? – Ruotsissa palvelu siirsi keskustelun faktoista arvoihin

Kuva: Johannes Ijäs
Olli Kannas (vasemmalla) ja Antti Rautava avasivat Demokraatille tietopalvelun salat.

Eduskunnan tietopalvelun laskelma osoittaa… Ette kai te epäile eduskunnan tietopalvelun laskemia lukuja… Tällaista puhetta kuulee eduskunnan täysistunnossa nykyisin melko usein, etenkin budjettikeskustelussa. Eilenkin tietopalveluun viitattiin useamman kerran.

Oppositio saattaa pistää hallitusta koville tietopalvelusta saamiensa laskelmien avulla. Tiedolla on oma tärkeä vaikutuksensa keskustelusta aina toteutuneeseen politiikkaan saakka.

Esimerkiksi vasemmistoliitto teetti hallituksen ensi vuoden talousarviosta tietopalvelulla laskelman. Tulos osoitti, että työttömien, pienituloisten eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja pienipalkkaisten ostovoima heikkenee.

Suurituloisimpien ansioita veronkevennykset kasvattavat jopa sadoilla euroilla vuodessa. Laskelman pohjalta käytiin syksyllä tiukkaa keskustelua.

SDP:n tuoreessa vaihtoehtobudjetissa kerrotaan, että eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140–250 miljoonalla eurolla. Tätäkin laskelmaa sivuttiin eilisessä budjettikeskustelussa.

”Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen.”

Mikä eduskunnan tietopalvelu on? Onko se hallituksen väline taata oman politiikkansa uskottavuus vai opposition salainen ase koettaa saattaa hallitus faktatiedolla liriin?

Demokraatti vieraili tietopalvelun väliaikaistiloissa Helsingin Kampissa, Antinkadulla. Tietopalvelupäällikkö Antti Rautava ja ekonomisti Olli Kannas juttelevat lupsakasti, mutta pitäytyvät samalla tiukasti virkamiehen rooleissaan: politiikkaa tietopalvelussa ei tehdä.

Kyse on tiedon, faktan tuottamisesta, etenkin oppositiopuoleiden mutta myös hallituspuolueiden palvelemisesta. Tietopalvelun asiantuntemusta hyödynnetään vuosi vuodelta yhä enemmän. Kyseessä on eduskunnan sisäinen palvelu.

Se on perustettu jo vuonna 1956. Ensin vastaava perustettiin Ruotsissa ja kuten niin usein, sitten Suomessakin innostuttiin. Antti Rautava kertoo, miten ensi alkuun osapäivätoiminen ”heppu” teki tietopalvelussa kirjallisuuslistoja. Toiminta oli hyvin pienimuotoista. 1960-luvulla tietopalveluun tuli jo päätoimistakin väkeä.

Tänä päivänä palvelu on osa eduskunnan tieto- ja viestintäyksikköä. Työntekijöitä on 13, muun muassa 4 ekonomista, verojuristi ja sote-asiantuntija. Henkilömäärä on kasvanut aivan viime aikoina. Välttämättä nopeaa kasvua ei sen vuoksi olekaan enää luvassa.

– Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen ja lähteä siitä, että julkinen hallinto ei nyt ainakaan kasva. Olemme kasvaneet eduskunnan sisällä, kun muut yksiköt ovat joutuneet säästämään. En tiedä, miten 5 vuoden päästä eduskunnan kanslia asioita painottaa. Resurssikysymykset eivät ole helppoja, Antti Rautava pohtii.

Viime aikoina tietopalveluun on palkattu erityisalueiden asiantuntijoita.

– Tuotteetkin rupeavat olemaan muistioita, selvityksiä ja analyyseja. On kiireaikoja, sitten on sellaisia, ettei ole niin kiire. Riippuu poliittisesta tilanteesta, nyt ei ole rauhallista, Antti Rautava kuvaa ja viittaa kiivaana käyvään budjettikeskusteluun.

”On mennyt kuin häkä asiakaspuoleen.”

Olli Kannaksen mukaan nimenomaan taloudellisten laskelmien kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Ne ovat usein työläitä. Niitä tuotetaan tietopalvelussa tiimityönä.

– Noin puolet tilatusta tiedosta ylipäänsä liittyy talouteen. Talouslaskelmapalvelu on mennyt kuin häkä asiakaspuoleen ja se on saanut julkisuutta ja sillä on selvää vaikuttavuutta poliittiseen prosessiin, Antti Rautava jatkaa.

Eduskunnan tietopalveluun tulee peräti parituhatta erilaista toimeksiantoa vuodessa.

– Tärkeimmät asiakkaat ovat kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja kansanedustajien avustajat, siis poliittiset työntekijät. Sen lisäksi me palvelemme jonkin verran eduskunnan virkamiehiä. Meillä on myös eurooppalaisten parlamenttien välinen verkosto. Ulkomailta tulee noin 300 toimeksiantoa vuodessa.

Tietopalvelun taloudelliset laskelmat –palvelu tekee vaikutuslaskelmia politiikkamuutosten taloudellisista vaikutuksista. Vero- ja sosiaaliturvareformien talousvaikutuksia mallinnetaan Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla.

SISU on käytössä myös ministeriöissä ja erilaisissa tutkimuslaitoksissa.

– Esimerkiksi Suomen Pankki analysoi sen sijaan enemmänkin makrotalouspuolta, johon me emme juuri anna vastauksia. Merkittävä osa taloudelliset laskelmat -palvelun toimeksiannoista liittyy tulonsiirtojärjestelmään ja niiden fiskaalisten vaikutusten analyysiin. Jos vaikka henkilöverotusta tai sosiaaliturvaa muutetaan, voidaan selvittää, mitä se tarkoittaa julkisen talouden ja tulonjaon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi erilaisten perheiden taloudellisen asemaan tai työnteon kannustimiin.

”Se on maailmanhuippua.”

Opposition vaihtoehtobudjeteista keskustelulle on nykyisin varattu eduskunnassa oma aikansa. Jo muutamana syksynä kaikki oppositioryhmät ovat teetättäneet eduskunnan tietopalvelulla laskelmia vaihtoehtobudjettejaan varten.

– Meidän palvelu on reaktiivinen eli teemme laskelmia vain toimeksiannosta. Esimerkiksi vaihtoehtobudjetit eivät myöskään tule kokonaisuuksina pöydillemme laskettaviksi. Oppositioryhmillä on mahdollisuus lasketuttaa niitä asioita, joita he haluavat. Meillä ei ole myöskään kaikkiin kysymyksiin käytettävissä tarvittavia aineistoja ja välineitä, Olli Kannas kertoo.

– Parhaassa tapauksessa tapaamme jo loppukesästä eduskuntaryhmien edustajia. Siinä he jo ensi kerran tuovat esiin tarpeitaan, mihin he tarvitsevat analyysejä tai lukuja ja faktaa oman budjettivaihtoehtonsa tueksi. Jossain vaiheessa heiltä tulee lopulliset kysymykset varsin tarkalle tasolle vietynä esimerkiksi siihen liittyen, millainen se heidän veropoliittinen linjansa on. Siitä laskemme mitä pystymme. Usein työ on aika vuorovaikutteista.

Viime kädessä eduskuntaryhmät itse päättävät, kuinka ne tietopalvelulta tilaamiaan laskelmia, analyysejä ja erilaisia tietoja hyödyntävät, jos hyödyntävät.

– Tämä on virkamiestoimintaa, muistion toimittamisen jälkeen on asiakkaan asia, mitä hän sillä tekee.

Antti Rautava kertoo, miten Ruotsin parlamentin tietopalvelussa on tehty mielenkiintoinen havainto palvelun toiminnan seurauksista: Tietopalvelun tuottaman tiedon vuoksi parlamentissa ei kiistellä enää kovin paljon faktoista. Sen sijaan kiistely ja keskustelu on siirtynyt arvoihin ja arvovalintoihin.

Tässä mielessä Rautava pitääkin hölmönä puhetta faktojen jälkeisestä yhteiskunnasta (post-fact society).

– Suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä käytetään enemmän faktatietoa kuin koskaan. Sitä tuotetaan paljon ja se on maailmanhuippua.

Täytyy osoittaa, missä tietoon on viitattu.

Jos puolue tai kansanedustaja ei saa tietopalvelun laskelmista ”miellyttävää” tai hyödyllistä tulosta, tieto ei tule julkiseksi, jollei sitä itse julkista tai jollei siihen jossakin yhteydessä viitata.

– Tietopalvelu mahdollistaa politiikkavaihtoehtojen pyörittelyn ilman välttämätöntä tarvetta julkiseen keskusteluun niin hallitus- kuin oppositioryhmien puolella, Antti Rautava sanoo.

Muista tietopalvelun tuottamista tiedoista kuin laskelmista äärimmäisen pieni osa päätyy julkisuuteen.

– Merkittävä osa vaihtoehtobudjettilaskelmista on julkisia. Muutoin laskelmistakaan suurin osa ei tule julkisiksi. Jos joku, esimerkiksi media, pyytää meiltä tietoa, täytyy osoittaa, missä kyseiseen tietoon on viitattu. Toive olisikin, että vaihtoehtobudjetteihin laitettaisiin suorat lähdeviitteet. Silloin olisi helppo tarkistaa viittaus sieltä ja antaa tieto kelle vaan, joka haluaa, Rautava toteaa.

Hänen mukaansa tietopalvelua ei juuri puolueista kritisoida.

– Mutta kysymyksiä tulee. Tulkinnanvaraisuutta liittyy aina asioihin. Eivät vaikutusarvoinnitkaan ole aukottomia.

Tänä syksynä Antti Rautavan on yllättänyt, miten paljon hallitusryhmätkin ovat tietopalvelua käyttäneet.

– Hiffattiin se, että hekin tulevaa politiikkaansa funtsivat siellä ja katse on aina seuraavissa vaaleissa, Rautava toteaa.

”Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat nopeammin haltuun.”

Siihen Antti Rautuava ei ota kantaa, mikä eduskuntaryhmä osaa parhaiten hyödyntää palvelua.

– Kaikkien ryhmien osalta yhteistyö on mennyt eteenpäin. Tämä on kuitenkin aika tuore palvelu eduskunnassa. Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat tämän nopeammin haltuun. Se on tasoittunut. En näe ainakaan näin syksyllä kauhean isoja eroja oppositiopuolueiden välilä, Olli Kannas sanoo.

– Tikkutilastoa on tehty hallitus-oppositioasetelmalla, se on aika tasan, Antti Rautava toteaa palvelun käytöstä.

– Jos talouspuolta miettii, hallituspuolueet käyttävät vähän. Jos katsoo tietopalvelun kokonaisuutta, käyttö tasoittuu huomattavasti opposition ja hallituksen välillä. On olemassa linjaus, että kiireisinä aikoina oppositioryhmien toimeksinannot priorisoidaan. Varsinkin syksyllä näin on jouduttu joskus tekemäänkin, Olli Kannas kertoo.

– Tämä on kehittyvä palvelu. Vaihtoehtobudjettejakin on tehty kunnolla vasta pari kolme vuotta. Pienillä oppositioryhmillä on vähemmän omia voimavaroja käytössään, he tukeutuvat meihin enemmän. Isoilla oppositioryhmilläkin, kuten demareilla nyt on traditionaaliset taustavoimat, joita he myös käyttävät, Antti Rautava sanoo.

Opposition aseman vahvistaminen on tärkeää.

Ruotsissa oppositiopuolueet hyödyntävät tietopalvelua enemmän kuin hallitus. Rautava arvioi sen johtuvan siitä, että maassa on listavaali. Suomen henkilövaalijärjestelmässä puolestaan jokaisen edustajan on luotava itsestään aktiivista kuvaa muun muassa juuri erilaista tietoa hyödyntämällä.

– Leimallisesti tietopalvelu palvelee yksittäisiä kansanedustajia, laskelmapuoli on tietopalvelussa erikseen. Jos kaikki 200 hyödyntäisivät taloudelliset laskelmat -palvelua runsaasti, se olisi tukossa heti, siksi pyrimme ensisijaisesti palvelemaan esen avulla duskuntaryhmiä, Olli Kannas sanoo.

– Emme varsinaisesti tee laskelmia suoraan hallituksen esityksiin. Kun oppositio esittää oman vaihtoehtonsa, siinä vaiheessa astumme kuvaan, Olli Kannas sanoo.

Antti Rautava painottaa, että nimenomaan opposition aseman vahvistaminen on tärkeää, koska Suomen poliittisessa järjestelmässä sen asema on melko heikko. Esimerkiksi valtiovarainministeriön iso koneisto on hallituksen käytössä. Toisin kuin tietopalvelussa, valtiovarainministeriössä pystytään laskemaan myös taloudellisten päätösten dynaamisia vaikutuksia.

Tietopalvelu tekee hyvin monenlaisia selvityksiä, analyyseja ja tiedonhakuja eduskunta-asiakkailleen. Vertailevaa tietoa voidaan hankkia myös muista maista, esimerkiksi niiden lainsäädännöstä tai yhteiskunnallisista oloista. Tarjolla on myös muun muassa mediaseurantaa.

– Oikeasti se on sillä tavalla, että eduskunta on 200 kansanedustajaa ja kaikki muu porukka avustaa heitä. Me olemme siinä paletissa yksi osa. Tietopalvelun etu on se, että tämä on virkamiestoimintaa ja täysin puolueetonta, Antti Rautava sanoo.

– Perusajastus tietopalvelun talouspuolella on talouspolitiikaan tietoperustan vahvistaminen ja asiapohjaisen talouspoliittisen keskustelun edistäminen mahdollistamalla myös oppositiolle omien vaihtoehtojen konkretisointi, Olli Kannas kiteyttää.

Erkki Tuomioja: ”Veren makuun päässelle oppositiolle ei riitä liikenne- ja sisäministereiden ero”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on edelleen ihmeissään Ruotsin sisäpoliittisista kamppailuista. Tuomioja avautui aiheesta maanantaina Facebook-sivuillaan.

”Tapaaminen Suomessa vierailevan Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa, jolle Ruotsin porvariallianssi esittää edelleen epäluottamuslausetta. Veren makuun päässelle oppositiolle ei riitä liikenne- ja sisäministereiden ero. Pois halutaan myös Hultqvist, koska hänenkin ministeriönsä eräät rekisteritiedot olisivat saattaneet joutua vääriin käsiin, vaikka kukaan ei väitä että hän olisi tehnyt mitään väärin tai jättänyt jotain sellaista tekemättä mitä olisi pitänyt.”

Tuomioja arvelee, että jahti saattaa vielä kääntyä allianssia vastaan, sillä useimmat oppositiossakin arvostavat Hultqvistia korkealle.

”Puhumattakaan siitä, että itse tietovuotoriskille avattiin ovi silloin kun edellinen porvarihallitus halusi ulkoistaa ja yksityistää näidenkin rekistereiden hallinnoinnin.”

Ruotsin tietovuototapaus on ravistellut maan hallitusta, minkä seurauksena kaksi ministeriä joutui eroamaan. Tuomiojan päivitystä kommentoi myös SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Maarit Feldt-Ranta, jonka mukaan Hultqvist nauttii Ruotsissa laajaa suosiota ja sai juuri solmittua hallituksen ja opposition välille kolmannen puolustusyhteistyösopimuksen. Sitä on Feldt-Rannan mukaan luonnehdittu Ruotsissa historialliseksi.

”Hänen eroaan taktisista syistä vaativat eivät ole uskottavia.”

Hjallis yllättää uudelle aluevaltauksella – hakee myös työntekijää ja ex-huippuluistelija ilmoittautui heti apuun

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo muistuttaa Twitterissä aloittavansa tubettamisen eli hän alkaa julkaista videoita internetin YouTube-videopalvelussa. Hän hakee nyt myös työntekijää avukseen.

– Jos et ole vielä kuullu mä alan koht tubettaa.Nyt mä palkkaisin hyvän kuvaaja/editoijan auttaa mua. Paa viestiä mun eduskuntameiliin, Harkimo kirjoittaa Twitterissä.

Hänen viestiinsä on vastannut muun muassa menestynyt jo kilpauransa päättänyt taitoluistelija, MM-mitalisti Laura Lepistö, jolla on nykyisin sisältömarkkinointia tekevä yritys.

– Hjallis me voidaan jeesiä sut alkuun jos lupaat että oikeena tubettajanahan alat hoitaan kuvauksen ja editoinnin vielä ite, Lepistö viestittää emojien saattelemana.

Harkimo on kertonut tubettamisen aloittamisesta taannoin Ylen A-studiossa.

Keskustelua aiheesta

VR-kohu jatkuu: mitä pimennossa olevissa selvityksissä on? Anne Berner vastaa Demokraatin 5 kysymykseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Raideammattilaisten yhteisjärjestössä epäillään, että hallitus puskisi VR:n pilkkomista eteenpäin siitä huolimatta, että silläkin olisi kriittistä tietoa hankkeen järkevyydestä. Demokraatti uutisoi aiheesta maanantai-illalla.

Demokraatti tavoitti maanantaina myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) sähköpostitse. Kysyimme ministeriltä viisi kysymystä.

1) Ovatko omistajaohjausyksikön teettämät selvitykset Teidän tiedossanne ja jos ovat, miksei niitä ole julkistettu?

”Olemme tietoisia valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen tilaamista selvityksistä. Selvitykset ovat valtioneuvoston kanslian tilaamia, joka päättää niiden julkaisemisesta. Selvityksissä on VR:n liikesalaisia tietoja, jotka vaikuttanevat osaltaan julkaisemiseen.”

2) Ovatko yllä mainitut selvitykset tietojenne mukaan kriittisempiä kuin LVM:n selvitys ja jos ovat, miksi on päätetty edetä LVM:n selvityksen pohjalta? Onko kyseessä ideologinen valinta, kuten arvostelijat ovat väittäneet?

”Liikenne- ja viestintäministeriön selvitykset perustuvat osin eri kysymyksiin kuin valtioneuvoston kanslian selvitys. Valtioneuvoston kanslian tehtävä on katsoa asiaa omistajaohjauksen näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo kilpailutuksen tarvetta ennen kaikkea liikennepolitiikan näkökulmasta, jossa raideliikenne on yksi osa liikennejärjestelmää. Selvitysten lisäksi valmistelutyötä on tehty ministeriössä ja hyödynnetty myös esimerkiksi virastojen asiantuntemusta. Lisäksi olemme perehtyneet muiden maiden kokemuksiin rautatiekilpailun avaamisesta. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemä ratkaisu perustuu kokonaisarvioon, jossa on hyödynnetty edellä mainittujen lisäksi sekä liikenne- ja viestintäministeriön että valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen teettämiä selvityksiä.”

3) Näettekö että näiden selvitysten ja Teidän ministeriönne selvityksen välillä olisi suuria eroja ja jos on, miltä osin?

”Viittaan edelliseen vastaukseen.”

4) Raideammattilaisten puheenjohtaja Vesa Mauriala on vaatinut julkisuuteen laskelmia, joihin hallituksen viimeaikaiset rautatieliikenteen kilpailulinjaukset perustuvat. Oletteko tuomassa laskelmat julki?

”Kyllä, LVM:n tilaamat selvitykset on tarkoitus julkistaa mahdollisimman pian siltä osin kuin niissä ei ole esimerkiksi VR:n liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa tai valmistelun keskeneräisyyden vuoksi salassa pidettävää tietoa. Näitä tietoja arvioidaan parhaillaan.”

5) Kuinka kommentoitte europarlamentaarikkojen Pietikäinen ja Kyllönen arvioita, joiden mukaan EU ei velvoittaisi raideliikenteen kilpailuttamista?

”EU-lainsäädäntö ei ole ensisijainen syy rautatiekilpailun avaamiseen hallituksen linjaamalla mallilla ja aikataululla. Olemme tuoneet selkeästi esille, että kilpailutuksen tavoite on lisätä läpinäkyvyyttä ja palvelutasoa valtion ostoliikenteeseen, mahdollistaa alueellisen liikenteen kehittämistä sekä edistää lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia. Lisäksi tavoitteena on ollut löytää Suomen olosuhteisiin mahdollisimman hyvin sopiva ja matkustajia palveleva malli ja aikataulu, joka huomioi muun muassa HSL:n käynnissä olevan Helsingin seudun lähijunaliikenteen kilpailutuksen sekä ne reunaehdot, joita EU-lainsäädäntö asettaa. EU-lainsäädännön osalta olemme tuoneet myös avoimesti esiin sen, että rautatiepaketti mahdollistaa pitkiäkin siirtymäaikoja. Nyt asetetulla aikataululla HSL:n ja ministeriön yhteistyö on mahdollinen kilpailtuksen osalta.”

Touko Aalto: Poliisi tarvitsee lisää voimavaroja

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Poliisille on annettava lisää resursseja ihmisten turvallisuuden takaamiseksi, vaatii vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto. Hänen mukaansa poliisi tarvitsee voimavaroja pitääkseen paremmin yhteyttä muihin viranomaisiin ja yhteisöihin, jotka voivat tunnistaa radikalisoitumisen uhassa olevat nuoret.

– Vihreät ovat valmiit osoittamaan poliisille ja muille viranomaisille tarvittavat lisäresurssit tähän korvaamattomaan työhön, Aalto sanoo tiedotteessa.

Turun epäillystä sarjapuukottajasta oli annettu vihje poliisille etukäteen.

Aalto sanoo myös, että vihreät on valmis viemään hallituksen valmistelussa olevia tiedustelulakeja eteenpäin.

– Emme tiedä, olisivatko uudet lait auttaneet tämän iskun estämisessä. Tiedustelulait on joka tapauksessa tehtävä, sillä Suomi on asiassa jo jäljessä muuta maailmaa.

Vihreiden puheenjohtaja lisää, että ihmisten oikeusturvaa ja oikeutta yksityisyyteen ei saa tarpeettomasti loukata.

Raideammattilaiset epäilee valtion pimittävän tietoja VR:n pilkkomisesta – Demokraatti tavoitti Mika Lintilän kesken kesäkokouksen

Raideammattilaisten yhteisjärjestössä epäillään, että hallitus puskisi VR:n pilkkomista eteenpäin siitä huolimatta, että silläkin olisi kriittistä tietoa hankkeen järkevyydestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kertonut rautateiden matkustajaliikenteen avaamisesta kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä.

Bernerin mukaan muutos on valmisteltu huolellisesti ja siitä on tehty selvityksiä. Vaikutuksia on arvioitu.

Tulevaisuudessa VR:stä yhtiötettäisiin kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö. Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille.

Esimerkiksi Veturimiesten liitto on ilmoittanut, ettei nykyinen kalustomäärä riittäisi uudessa kilpailumallissa.

Viime viikolla veturimiehet järjestivät mielenilmauksen. Liitto ei hyväksy tapaa, jolla matkustajaliikenne ollaan kilpailuttamassa. Se katsoo, että siinä tärveltäisiin kansallisomaisuus. Liitto on myös huolissaan työpaikkojensa puolesta.

VR:n hallintoneuvostokin on vaatinut tarkennuksia yhtiön jakamissuunnitelmiin. Sen mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen yhtiö jakamalla ei muutu, vaikka eri tapoja toteuttaa päätös on.

”Muuten menee sumutuksen puolelle”.

Seitsemän kuljetusalan liittoa on kertonut olevansa valmiita päättämään toimista, joilla liikenne- ja viestintäministeriö sekä hallitus saadaan luopumaan suunnitelmista pilkkoa VR. Berner ja kuljetusliittojen puheenjohtajat tapaavat keskiviikkona.

Tapaamiseen on menossa myös Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtaja Vesa Mauriala.

– Pääasia, joka Veturimiesten liitolla oli omassa mielenilmauksessaaan oli kritiikki perustettavaa kalustoyhtiötä vastaan eli sitä vastaan, että VR:n eli veronmaksajien kertaalleen maksama ja taseesta poistama kalusto olisi annettu vastikkeetta kilpailijoiden käyttöön ilman sijoittajariskiä tai vuokraa vastaan, Mauriala tulkitsee.

Raidepuolue-nettisivustolla Mauriala on esittänyt valtiolle vetoomuksen tuoda lisää faktaa kaavailujensa tueksi. Hän katsoo, että kaikkia tietoja ei ole tuotu julkiseen keskusteluun.

– Laskelmat, joihin talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökset perustuvat, olisi syytä julkaista. Vasta sitten voidaan arvioida, onko taustalla ns. kovaa faktaa vai ”tilaustutkimuksia”. Eli faktat pöytään LVM ja omistajaohjaus. Muuten menee sumutuksen puolelle, hän sanoo sivustolla.

”Jos havaitaan, että tämä on puhtaasti ideologinen päätös, asia voidaan tutkia uudestaan.”

Demokraatille Mauriala tarkentaa, mitä on hänen vaateensa taustalla.

– Minulla on se käsitys, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen olisivat olleet kielteisiä, Mauriala lataa.

Sen sijaan liikenneministeriön käyttämän selvityksen kanta olisi Maurialan mukaan myönteinen.

Hän pitää näkemyksiään sen verran valistuneina, että haluaa tulla asiassa nimellään julkisuuteen, jotta mahdollista lisätietoa tulisi julki. Maurialan mukaan omistajaohjausyksikön selvityksissä saisi siis tärkeitä faktoja myös siihen, miten VR selviää, jos se pilkotaan osiin.

– Kun olemme nyt vaatineet näitä selvityksiä julkisiksi, niin jos näin ei käy ja paljastuu, että selvityksiä on käytetty esimerkiksi valikoiden, niin silloin minun mielestä esimerkiksi maan seuraavalla hallituksella on halutessaan täysi mahdollisuus tehdä uudelleenarvio asiasta. Jos havaitaan, että tämä on puhtaasti ideologinen päätös, asia voidaan tutkia uudestaan.

Heliövaara: Selvitysten tulokset ”erittäin mielenkiintoisia”.

Kesken kokouksen pikaisesti puhelimeen tavoitettu valtion omistajaohjauksen päällikkö Eero Heliövaara kommentoi tänään lyhyesti Demokraatille omistajaohjausyksikön selvityksiä.

Onko omistajaohjaus tehnyt selvityksiä nyt tästä nykykeskustelusta tai vähän aikaa sitten liittyen VR:n pilkkomiseen?

– Kyllähän meillä on tehty tietysti selvityksiä omistajan näkökulmasta.

Koska niitä on tehty?

– Niitä on tehty vuoden 2017 aikana ja toki me olemme selvittäneet sitä, miten tämä ajateltu kilpailun avaaminen vaikuttaa kokonaismarkkinaan ja erityisesti VR:n arvoon ja niin pois päin.

Millaisia tuloksia ne antavat?

– Erittäin mielenkiintoisia.

Saako niitä (papereita nähtäväksi)?

– Sanoisin näin, että se on viranomaispapereita tietysti ja täytyy olla erityiset syyt, ettei niitä anneta. Nyt se on tietenkin pitkälti ministeri Lintilän ratkaistavana varmaankin sitten, että miten niille käy.

Jos yhtään pystyy päättelemään sitä, että ne ovat mielenkiintoisia, se tarkoittaa sitä, että jos LVM:n tilaama selvitys suhtautuu positiivisesti pilkkomiseen niin nämä omistajaohjauksen tilaamat eivät suhtaudu. Ollaanko oikeilla jäljillä?

– Ei se ole noin suoraviivaista, koska – pilkkominen on ehkä huono sana – mutta sanotaan, että tämä kilpailun avaaminen, se voidaan tehdä kovin eri tavoin. Tietysti eri tavat ovat sitten tavallaan taloudellisilta seuraamuksiltaan erilaisia. Siinä mielessä ei voida noin sanoa, että ne suoranaisesti ovat. Näitä asioita on nyt arvioitu tässä.

Jos kysyy niin, että ovatko nämä selvitykset kielteisiä tai kriittisiä tavalle, jota on nyt Bernerin toimesta esitetty?

– En minä nyt ehkä ota siihen kantaa. Tämä on kuitenkin, tässä on paljon ihan hyvää tässä ajattelussa, että en lähde nyt sitä tässä spekuloimaan, koska ei voida sanoa yksi yhteen näistä asioista, eivät ne ole suoraan verrannollisia.

”On siellä kritiikkiä”.

Demokraatin keskustan kesäkokouksesta Savonlinnasta puhelimitse tavoittama elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että omistajaohjausyksikkö on tilannut selvityksen. Lintilä on omistajaohjauksesta vastaava ministeri.

Hän myös kommentoi arvioita, että omistajaohjausyksikön selvityksen kanta VR:n pilkkomiseen eroaisi liikenneministeriön selvittämästä.

– Kyllä minä olen nähnyt sen (omistajaohjausyksikön selvityksen). Se on oikeastaan aika laaja ja nimenomaan VR:n näkövinkkelistä tehty. Osaan he yhtyvät ja osaan he suhtautuvat kriittisemmin ja oikeastaan sen takia oli hyvä, että tässä on lähdetty siitä, että se kilpailutus avataan tässä Etelä-Suomen alueella. Sen jälkeen pystytään katsomaan niitä kokemuksia, mitä siitä tulee ja sen mukaan mahdollisesti sitten edelleen avata sitä kilpailua.

Lintilä ei osaa kesäkokouksen pyörteistä suoraan vastata kysymyksiin selvityksen tai selvitysten julkisuudesta. Hän arvioi, että ne ovat tehtyjen päätösten osalta julkisia.

– Siellähän on tietysti paljon liikesalaisuuksia, eihän ne niiden osalta tietenkään ole julkisia, Lintilä sanoo.

Pitääkö paikkaansa, että VR:n pilkkomiseen omistajaohjauksen selvitykset suhtautuisivat kielteisesti tai pääpuolisesti kielteisesti?

– En minä nyt tiedä kielteisesti. On siellä kritiikkiä ja osaltaan tulee ymmärrystä tai niihin nähdään syitä. Nyt pitää muistaa, että se on nimenomaan tehty VR:n näkövinkkelistä.

Lintilä ei kuitenkaan lonkalta muista tarkemmin, millaisia huomioita selvityksissä oli.

”Siinä ei ole ollut ministerillä osuutta eikä arpaa”.

Miksi näitä selvityksiä ei ole tuotu julkisuuteen?

– Kun ne eivät ole julkisia, koska ne ovat ihan sisäiseen työskentelyyn tehtyjä tai siis omistajaohjausyksikkö on tehnyt. Siinä ei ole ollut ministerillä osuutta eikä arpaa niiden tekemiseen ja tämä on ihan päätöksenteon tueksi. Sehän on ihan normaalia, että tällaisia selvityksiä tehdään.

Lintilä muistaa, että eräs arvostettu konsulttiyhtiö olisi tehnyt selvityksen. Sitä hän ei muista oliko hän jo silloin omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) siirsi omistajaohjausasiat hänelle viime keväänä.

– Minä luulen, että ne ovat teettäneet minun omistajaohjausajallani, mutta siihenhän ei ole tarvinnut minulta mitään kuittausta, vaan se on tehty ihan yksikön omana työnä.

Lintilän mukaan liikenneministeriön ja omistajaohjausyksikön selvityksissä on eroja tai painotuseroja.

– Mutta pitää tosiaan muistaa koko ajan, että se liikenneministeriön on tehty isosta, koko valtion kuvasta ja omistajaohjausyksikön teettämä lähti VR:n kuvasta, hän selvittää.

Tuetteko omistajaohjausyksikön selvityksen perusteellakin mallia, jonka Berner on tuonut julki?

– Se on talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus ja sen mukaan mennään.

Lintilä ei suoraan myöskään muista, onko talouspoliittinen ministerivaliokunta käyttänyt omistajaohjausyksikön selvityksiä hyväkseen. Hän pyytää palaamaan eri kysymyksiin sen jälkeen, kun hänellä on asiaa koskevia papereita käsissään.

Kysymykseen VR:n yhtiöittämisen ja pilkkomisen ideologisuudeta Lintilä toteaa yhä, että omistajaohjauksen selvitys on tehty VR:n näkövinkkelistä.

– Totta kai VR:n arvohan tietyllä tavalla tipahtaa sillä kohtaa, kun tulee nämä erillisyhtiöt, mutta valtion kannaltahan se pysyy täsmälleen samana, koska ne erillisyhtiöthän ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ja kysehän onkin siitä, että miten saadaan uusia mahdollisuuksia sen jälkeen, Lintilä sanoo.

Demokraatti on tänään iltapäivällä pyytänyt valtion omistajaohjausyksiköltä sen tekemiä selvityksiä ja kysynyt myös ministeri Bernerin kommentit sähköpostitse asiaan.