Oppositio saattaa pistää hallitusta koville tietopalvelusta saamiensa laskelmien avulla. Tiedolla on oma tärkeä vaikutuksensa keskustelusta aina toteutuneeseen politiikkaan saakka.

Esimerkiksi vasemmistoliitto teetti hallituksen ensi vuoden talousarviosta tietopalvelulla laskelman. Tulos osoitti, että työttömien, pienituloisten eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja pienipalkkaisten ostovoima heikkenee.

Suurituloisimpien ansioita veronkevennykset kasvattavat jopa sadoilla euroilla vuodessa. Laskelman pohjalta käytiin syksyllä tiukkaa keskustelua.

Demokraatti vieraili tietopalvelun väliaikaistiloissa Helsingin Kampissa, Antinkadulla. Tietopalvelupäällikkö Antti Rautava ja ekonomisti Olli Kannas juttelevat lupsakasti, mutta pitäytyvät samalla tiukasti virkamiehen rooleissaan: politiikkaa tietopalvelussa ei tehdä.

Kyse on tiedon, faktan tuottamisesta, etenkin oppositiopuoleiden mutta myös hallituspuolueiden palvelemisesta. Tietopalvelun asiantuntemusta hyödynnetään vuosi vuodelta yhä enemmän. Kyseessä on eduskunnan sisäinen palvelu.

Se on perustettu jo vuonna 1956. Ensin vastaava perustettiin Ruotsissa ja kuten niin usein, sitten Suomessakin innostuttiin. Antti Rautava kertoo, miten ensi alkuun osapäivätoiminen “heppu” teki tietopalvelussa kirjallisuuslistoja. Toiminta oli hyvin pienimuotoista. 1960-luvulla tietopalveluun tuli jo päätoimistakin väkeä.

Tänä päivänä palvelu on osa eduskunnan tieto- ja viestintäyksikköä. Työntekijöitä on 13, muun muassa 4 ekonomista, verojuristi ja sote-asiantuntija. Henkilömäärä on kasvanut aivan viime aikoina. Välttämättä nopeaa kasvua ei sen vuoksi olekaan enää luvassa.

– Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen ja lähteä siitä, että julkinen hallinto ei nyt ainakaan kasva. Olemme kasvaneet eduskunnan sisällä, kun muut yksiköt ovat joutuneet säästämään. En tiedä, miten 5 vuoden päästä eduskunnan kanslia asioita painottaa. Resurssikysymykset eivät ole helppoja, Antti Rautava pohtii.

Viime aikoina tietopalveluun on palkattu erityisalueiden asiantuntijoita.

– Tuotteetkin rupeavat olemaan muistioita, selvityksiä ja analyyseja. On kiireaikoja, sitten on sellaisia, ettei ole niin kiire. Riippuu poliittisesta tilanteesta, nyt ei ole rauhallista, Antti Rautava kuvaa ja viittaa kiivaana käyvään budjettikeskusteluun.

Olli Kannaksen mukaan nimenomaan taloudellisten laskelmien kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Ne ovat usein työläitä. Niitä tuotetaan tietopalvelussa tiimityönä.

– Noin puolet tilatusta tiedosta ylipäänsä liittyy talouteen. Talouslaskelmapalvelu on mennyt kuin häkä asiakaspuoleen ja se on saanut julkisuutta ja sillä on selvää vaikuttavuutta poliittiseen prosessiin, Antti Rautava jatkaa.

Eduskunnan tietopalveluun tulee peräti parituhatta erilaista toimeksiantoa vuodessa.

– Tärkeimmät asiakkaat ovat kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja kansanedustajien avustajat, siis poliittiset työntekijät. Sen lisäksi me palvelemme jonkin verran eduskunnan virkamiehiä. Meillä on myös eurooppalaisten parlamenttien välinen verkosto. Ulkomailta tulee noin 300 toimeksiantoa vuodessa.

Tietopalvelun taloudelliset laskelmat –palvelu tekee vaikutuslaskelmia politiikkamuutosten taloudellisista vaikutuksista. Vero- ja sosiaaliturvareformien talousvaikutuksia mallinnetaan Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla.

SISU on käytössä myös ministeriöissä ja erilaisissa tutkimuslaitoksissa.

– Esimerkiksi Suomen Pankki analysoi sen sijaan enemmänkin makrotalouspuolta, johon me emme juuri anna vastauksia. Merkittävä osa taloudelliset laskelmat -palvelun toimeksiannoista liittyy tulonsiirtojärjestelmään ja niiden fiskaalisten vaikutusten analyysiin. Jos vaikka henkilöverotusta tai sosiaaliturvaa muutetaan, voidaan selvittää, mitä se tarkoittaa julkisen talouden ja tulonjaon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi erilaisten perheiden taloudellisen asemaan tai työnteon kannustimiin.

Opposition vaihtoehtobudjeteista keskustelulle on nykyisin varattu eduskunnassa oma aikansa. Jo muutamana syksynä kaikki oppositioryhmät ovat teetättäneet eduskunnan tietopalvelulla laskelmia vaihtoehtobudjettejaan varten.

– Meidän palvelu on reaktiivinen eli teemme laskelmia vain toimeksiannosta. Esimerkiksi vaihtoehtobudjetit eivät myöskään tule kokonaisuuksina pöydillemme laskettaviksi. Oppositioryhmillä on mahdollisuus lasketuttaa niitä asioita, joita he haluavat. Meillä ei ole myöskään kaikkiin kysymyksiin käytettävissä tarvittavia aineistoja ja välineitä, Olli Kannas kertoo.

– Parhaassa tapauksessa tapaamme jo loppukesästä eduskuntaryhmien edustajia. Siinä he jo ensi kerran tuovat esiin tarpeitaan, mihin he tarvitsevat analyysejä tai lukuja ja faktaa oman budjettivaihtoehtonsa tueksi. Jossain vaiheessa heiltä tulee lopulliset kysymykset varsin tarkalle tasolle vietynä esimerkiksi siihen liittyen, millainen se heidän veropoliittinen linjansa on. Siitä laskemme mitä pystymme. Usein työ on aika vuorovaikutteista.

Viime kädessä eduskuntaryhmät itse päättävät, kuinka ne tietopalvelulta tilaamiaan laskelmia, analyysejä ja erilaisia tietoja hyödyntävät, jos hyödyntävät.

– Tämä on virkamiestoimintaa, muistion toimittamisen jälkeen on asiakkaan asia, mitä hän sillä tekee.

Antti Rautava kertoo, miten Ruotsin parlamentin tietopalvelussa on tehty mielenkiintoinen havainto palvelun toiminnan seurauksista: Tietopalvelun tuottaman tiedon vuoksi parlamentissa ei kiistellä enää kovin paljon faktoista. Sen sijaan kiistely ja keskustelu on siirtynyt arvoihin ja arvovalintoihin.

Tässä mielessä Rautava pitääkin hölmönä puhetta faktojen jälkeisestä yhteiskunnasta (post-fact society).

– Suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä käytetään enemmän faktatietoa kuin koskaan. Sitä tuotetaan paljon ja se on maailmanhuippua.

Jos puolue tai kansanedustaja ei saa tietopalvelun laskelmista “miellyttävää” tai hyödyllistä tulosta, tieto ei tule julkiseksi, jollei sitä itse julkista tai jollei siihen jossakin yhteydessä viitata.

– Tietopalvelu mahdollistaa politiikkavaihtoehtojen pyörittelyn ilman välttämätöntä tarvetta julkiseen keskusteluun niin hallitus- kuin oppositioryhmien puolella, Antti Rautava sanoo.

Muista tietopalvelun tuottamista tiedoista kuin laskelmista äärimmäisen pieni osa päätyy julkisuuteen.

– Merkittävä osa vaihtoehtobudjettilaskelmista on julkisia. Muutoin laskelmistakaan suurin osa ei tule julkisiksi. Jos joku, esimerkiksi media, pyytää meiltä tietoa, täytyy osoittaa, missä kyseiseen tietoon on viitattu. Toive olisikin, että vaihtoehtobudjetteihin laitettaisiin suorat lähdeviitteet. Silloin olisi helppo tarkistaa viittaus sieltä ja antaa tieto kelle vaan, joka haluaa, Rautava toteaa.

Hänen mukaansa tietopalvelua ei juuri puolueista kritisoida.

– Mutta kysymyksiä tulee. Tulkinnanvaraisuutta liittyy aina asioihin. Eivät vaikutusarvoinnitkaan ole aukottomia.

Tänä syksynä Antti Rautavan on yllättänyt, miten paljon hallitusryhmätkin ovat tietopalvelua käyttäneet.

– Hiffattiin se, että hekin tulevaa politiikkaansa funtsivat siellä ja katse on aina seuraavissa vaaleissa, Rautava toteaa.

Siihen Antti Rautuava ei ota kantaa, mikä eduskuntaryhmä osaa parhaiten hyödyntää palvelua.

– Kaikkien ryhmien osalta yhteistyö on mennyt eteenpäin. Tämä on kuitenkin aika tuore palvelu eduskunnassa. Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat tämän nopeammin haltuun. Se on tasoittunut. En näe ainakaan näin syksyllä kauhean isoja eroja oppositiopuolueiden välilä, Olli Kannas sanoo.

– Tikkutilastoa on tehty hallitus-oppositioasetelmalla, se on aika tasan, Antti Rautava toteaa palvelun käytöstä.

– Jos talouspuolta miettii, hallituspuolueet käyttävät vähän. Jos katsoo tietopalvelun kokonaisuutta, käyttö tasoittuu huomattavasti opposition ja hallituksen välillä. On olemassa linjaus, että kiireisinä aikoina oppositioryhmien toimeksinannot priorisoidaan. Varsinkin syksyllä näin on jouduttu joskus tekemäänkin, Olli Kannas kertoo.

– Tämä on kehittyvä palvelu. Vaihtoehtobudjettejakin on tehty kunnolla vasta pari kolme vuotta. Pienillä oppositioryhmillä on vähemmän omia voimavaroja käytössään, he tukeutuvat meihin enemmän. Isoilla oppositioryhmilläkin, kuten demareilla nyt on traditionaaliset taustavoimat, joita he myös käyttävät, Antti Rautava sanoo.

Ruotsissa oppositiopuolueet hyödyntävät tietopalvelua enemmän kuin hallitus. Rautava arvioi sen johtuvan siitä, että maassa on listavaali. Suomen henkilövaalijärjestelmässä puolestaan jokaisen edustajan on luotava itsestään aktiivista kuvaa muun muassa juuri erilaista tietoa hyödyntämällä.

– Leimallisesti tietopalvelu palvelee yksittäisiä kansanedustajia, laskelmapuoli on tietopalvelussa erikseen. Jos kaikki 200 hyödyntäisivät taloudelliset laskelmat -palvelua runsaasti, se olisi tukossa heti, siksi pyrimme ensisijaisesti palvelemaan esen avulla duskuntaryhmiä, Olli Kannas sanoo.

– Emme varsinaisesti tee laskelmia suoraan hallituksen esityksiin. Kun oppositio esittää oman vaihtoehtonsa, siinä vaiheessa astumme kuvaan, Olli Kannas sanoo.

Antti Rautava painottaa, että nimenomaan opposition aseman vahvistaminen on tärkeää, koska Suomen poliittisessa järjestelmässä sen asema on melko heikko. Esimerkiksi valtiovarainministeriön iso koneisto on hallituksen käytössä. Toisin kuin tietopalvelussa, valtiovarainministeriössä pystytään laskemaan myös taloudellisten päätösten dynaamisia vaikutuksia.

Tietopalvelu tekee hyvin monenlaisia selvityksiä, analyyseja ja tiedonhakuja eduskunta-asiakkailleen. Vertailevaa tietoa voidaan hankkia myös muista maista, esimerkiksi niiden lainsäädännöstä tai yhteiskunnallisista oloista. Tarjolla on myös muun muassa mediaseurantaa.

– Oikeasti se on sillä tavalla, että eduskunta on 200 kansanedustajaa ja kaikki muu porukka avustaa heitä. Me olemme siinä paletissa yksi osa. Tietopalvelun etu on se, että tämä on virkamiestoimintaa ja täysin puolueetonta, Antti Rautava sanoo.

– Perusajastus tietopalvelun talouspuolella on talouspolitiikaan tietoperustan vahvistaminen ja asiapohjaisen talouspoliittisen keskustelun edistäminen mahdollistamalla myös oppositiolle omien vaihtoehtojen konkretisointi, Olli Kannas kiteyttää.