”Epäilettekö tietopalvelun laskelmia?” – Mikä kumma on tietopalvelu, johon oppositio usein viittaa? – Ruotsissa palvelu siirsi keskustelun faktoista arvoihin

Kuva: Johannes Ijäs
Olli Kannas (vasemmalla) ja Antti Rautava avasivat Demokraatille tietopalvelun salat.

Eduskunnan tietopalvelun laskelma osoittaa… Ette kai te epäile eduskunnan tietopalvelun laskemia lukuja… Tällaista puhetta kuulee eduskunnan täysistunnossa nykyisin melko usein, etenkin budjettikeskustelussa. Eilenkin tietopalveluun viitattiin useamman kerran.

Oppositio saattaa pistää hallitusta koville tietopalvelusta saamiensa laskelmien avulla. Tiedolla on oma tärkeä vaikutuksensa keskustelusta aina toteutuneeseen politiikkaan saakka.

Esimerkiksi vasemmistoliitto teetti hallituksen ensi vuoden talousarviosta tietopalvelulla laskelman. Tulos osoitti, että työttömien, pienituloisten eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja pienipalkkaisten ostovoima heikkenee.

Suurituloisimpien ansioita veronkevennykset kasvattavat jopa sadoilla euroilla vuodessa. Laskelman pohjalta käytiin syksyllä tiukkaa keskustelua.

SDP:n tuoreessa vaihtoehtobudjetissa kerrotaan, että eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140–250 miljoonalla eurolla. Tätäkin laskelmaa sivuttiin eilisessä budjettikeskustelussa.

”Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen.”

Mikä eduskunnan tietopalvelu on? Onko se hallituksen väline taata oman politiikkansa uskottavuus vai opposition salainen ase koettaa saattaa hallitus faktatiedolla liriin?

Demokraatti vieraili tietopalvelun väliaikaistiloissa Helsingin Kampissa, Antinkadulla. Tietopalvelupäällikkö Antti Rautava ja ekonomisti Olli Kannas juttelevat lupsakasti, mutta pitäytyvät samalla tiukasti virkamiehen rooleissaan: politiikkaa tietopalvelussa ei tehdä.

Kyse on tiedon, faktan tuottamisesta, etenkin oppositiopuoleiden mutta myös hallituspuolueiden palvelemisesta. Tietopalvelun asiantuntemusta hyödynnetään vuosi vuodelta yhä enemmän. Kyseessä on eduskunnan sisäinen palvelu.

Se on perustettu jo vuonna 1956. Ensin vastaava perustettiin Ruotsissa ja kuten niin usein, sitten Suomessakin innostuttiin. Antti Rautava kertoo, miten ensi alkuun osapäivätoiminen ”heppu” teki tietopalvelussa kirjallisuuslistoja. Toiminta oli hyvin pienimuotoista. 1960-luvulla tietopalveluun tuli jo päätoimistakin väkeä.

Tänä päivänä palvelu on osa eduskunnan tieto- ja viestintäyksikköä. Työntekijöitä on 13, muun muassa 4 ekonomista, verojuristi ja sote-asiantuntija. Henkilömäärä on kasvanut aivan viime aikoina. Välttämättä nopeaa kasvua ei sen vuoksi olekaan enää luvassa.

– Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen ja lähteä siitä, että julkinen hallinto ei nyt ainakaan kasva. Olemme kasvaneet eduskunnan sisällä, kun muut yksiköt ovat joutuneet säästämään. En tiedä, miten 5 vuoden päästä eduskunnan kanslia asioita painottaa. Resurssikysymykset eivät ole helppoja, Antti Rautava pohtii.

Viime aikoina tietopalveluun on palkattu erityisalueiden asiantuntijoita.

– Tuotteetkin rupeavat olemaan muistioita, selvityksiä ja analyyseja. On kiireaikoja, sitten on sellaisia, ettei ole niin kiire. Riippuu poliittisesta tilanteesta, nyt ei ole rauhallista, Antti Rautava kuvaa ja viittaa kiivaana käyvään budjettikeskusteluun.

”On mennyt kuin häkä asiakaspuoleen.”

Olli Kannaksen mukaan nimenomaan taloudellisten laskelmien kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Ne ovat usein työläitä. Niitä tuotetaan tietopalvelussa tiimityönä.

– Noin puolet tilatusta tiedosta ylipäänsä liittyy talouteen. Talouslaskelmapalvelu on mennyt kuin häkä asiakaspuoleen ja se on saanut julkisuutta ja sillä on selvää vaikuttavuutta poliittiseen prosessiin, Antti Rautava jatkaa.

Eduskunnan tietopalveluun tulee peräti parituhatta erilaista toimeksiantoa vuodessa.

– Tärkeimmät asiakkaat ovat kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja kansanedustajien avustajat, siis poliittiset työntekijät. Sen lisäksi me palvelemme jonkin verran eduskunnan virkamiehiä. Meillä on myös eurooppalaisten parlamenttien välinen verkosto. Ulkomailta tulee noin 300 toimeksiantoa vuodessa.

Tietopalvelun taloudelliset laskelmat –palvelu tekee vaikutuslaskelmia politiikkamuutosten taloudellisista vaikutuksista. Vero- ja sosiaaliturvareformien talousvaikutuksia mallinnetaan Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla.

SISU on käytössä myös ministeriöissä ja erilaisissa tutkimuslaitoksissa.

– Esimerkiksi Suomen Pankki analysoi sen sijaan enemmänkin makrotalouspuolta, johon me emme juuri anna vastauksia. Merkittävä osa taloudelliset laskelmat -palvelun toimeksiannoista liittyy tulonsiirtojärjestelmään ja niiden fiskaalisten vaikutusten analyysiin. Jos vaikka henkilöverotusta tai sosiaaliturvaa muutetaan, voidaan selvittää, mitä se tarkoittaa julkisen talouden ja tulonjaon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi erilaisten perheiden taloudellisen asemaan tai työnteon kannustimiin.

”Se on maailmanhuippua.”

Opposition vaihtoehtobudjeteista keskustelulle on nykyisin varattu eduskunnassa oma aikansa. Jo muutamana syksynä kaikki oppositioryhmät ovat teetättäneet eduskunnan tietopalvelulla laskelmia vaihtoehtobudjettejaan varten.

– Meidän palvelu on reaktiivinen eli teemme laskelmia vain toimeksiannosta. Esimerkiksi vaihtoehtobudjetit eivät myöskään tule kokonaisuuksina pöydillemme laskettaviksi. Oppositioryhmillä on mahdollisuus lasketuttaa niitä asioita, joita he haluavat. Meillä ei ole myöskään kaikkiin kysymyksiin käytettävissä tarvittavia aineistoja ja välineitä, Olli Kannas kertoo.

– Parhaassa tapauksessa tapaamme jo loppukesästä eduskuntaryhmien edustajia. Siinä he jo ensi kerran tuovat esiin tarpeitaan, mihin he tarvitsevat analyysejä tai lukuja ja faktaa oman budjettivaihtoehtonsa tueksi. Jossain vaiheessa heiltä tulee lopulliset kysymykset varsin tarkalle tasolle vietynä esimerkiksi siihen liittyen, millainen se heidän veropoliittinen linjansa on. Siitä laskemme mitä pystymme. Usein työ on aika vuorovaikutteista.

Viime kädessä eduskuntaryhmät itse päättävät, kuinka ne tietopalvelulta tilaamiaan laskelmia, analyysejä ja erilaisia tietoja hyödyntävät, jos hyödyntävät.

– Tämä on virkamiestoimintaa, muistion toimittamisen jälkeen on asiakkaan asia, mitä hän sillä tekee.

Antti Rautava kertoo, miten Ruotsin parlamentin tietopalvelussa on tehty mielenkiintoinen havainto palvelun toiminnan seurauksista: Tietopalvelun tuottaman tiedon vuoksi parlamentissa ei kiistellä enää kovin paljon faktoista. Sen sijaan kiistely ja keskustelu on siirtynyt arvoihin ja arvovalintoihin.

Tässä mielessä Rautava pitääkin hölmönä puhetta faktojen jälkeisestä yhteiskunnasta (post-fact society).

– Suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä käytetään enemmän faktatietoa kuin koskaan. Sitä tuotetaan paljon ja se on maailmanhuippua.

Täytyy osoittaa, missä tietoon on viitattu.

Jos puolue tai kansanedustaja ei saa tietopalvelun laskelmista ”miellyttävää” tai hyödyllistä tulosta, tieto ei tule julkiseksi, jollei sitä itse julkista tai jollei siihen jossakin yhteydessä viitata.

– Tietopalvelu mahdollistaa politiikkavaihtoehtojen pyörittelyn ilman välttämätöntä tarvetta julkiseen keskusteluun niin hallitus- kuin oppositioryhmien puolella, Antti Rautava sanoo.

Muista tietopalvelun tuottamista tiedoista kuin laskelmista äärimmäisen pieni osa päätyy julkisuuteen.

– Merkittävä osa vaihtoehtobudjettilaskelmista on julkisia. Muutoin laskelmistakaan suurin osa ei tule julkisiksi. Jos joku, esimerkiksi media, pyytää meiltä tietoa, täytyy osoittaa, missä kyseiseen tietoon on viitattu. Toive olisikin, että vaihtoehtobudjetteihin laitettaisiin suorat lähdeviitteet. Silloin olisi helppo tarkistaa viittaus sieltä ja antaa tieto kelle vaan, joka haluaa, Rautava toteaa.

Hänen mukaansa tietopalvelua ei juuri puolueista kritisoida.

– Mutta kysymyksiä tulee. Tulkinnanvaraisuutta liittyy aina asioihin. Eivät vaikutusarvoinnitkaan ole aukottomia.

Tänä syksynä Antti Rautavan on yllättänyt, miten paljon hallitusryhmätkin ovat tietopalvelua käyttäneet.

– Hiffattiin se, että hekin tulevaa politiikkaansa funtsivat siellä ja katse on aina seuraavissa vaaleissa, Rautava toteaa.

”Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat nopeammin haltuun.”

Siihen Antti Rautuava ei ota kantaa, mikä eduskuntaryhmä osaa parhaiten hyödyntää palvelua.

– Kaikkien ryhmien osalta yhteistyö on mennyt eteenpäin. Tämä on kuitenkin aika tuore palvelu eduskunnassa. Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat tämän nopeammin haltuun. Se on tasoittunut. En näe ainakaan näin syksyllä kauhean isoja eroja oppositiopuolueiden välilä, Olli Kannas sanoo.

– Tikkutilastoa on tehty hallitus-oppositioasetelmalla, se on aika tasan, Antti Rautava toteaa palvelun käytöstä.

– Jos talouspuolta miettii, hallituspuolueet käyttävät vähän. Jos katsoo tietopalvelun kokonaisuutta, käyttö tasoittuu huomattavasti opposition ja hallituksen välillä. On olemassa linjaus, että kiireisinä aikoina oppositioryhmien toimeksinannot priorisoidaan. Varsinkin syksyllä näin on jouduttu joskus tekemäänkin, Olli Kannas kertoo.

– Tämä on kehittyvä palvelu. Vaihtoehtobudjettejakin on tehty kunnolla vasta pari kolme vuotta. Pienillä oppositioryhmillä on vähemmän omia voimavaroja käytössään, he tukeutuvat meihin enemmän. Isoilla oppositioryhmilläkin, kuten demareilla nyt on traditionaaliset taustavoimat, joita he myös käyttävät, Antti Rautava sanoo.

Opposition aseman vahvistaminen on tärkeää.

Ruotsissa oppositiopuolueet hyödyntävät tietopalvelua enemmän kuin hallitus. Rautava arvioi sen johtuvan siitä, että maassa on listavaali. Suomen henkilövaalijärjestelmässä puolestaan jokaisen edustajan on luotava itsestään aktiivista kuvaa muun muassa juuri erilaista tietoa hyödyntämällä.

– Leimallisesti tietopalvelu palvelee yksittäisiä kansanedustajia, laskelmapuoli on tietopalvelussa erikseen. Jos kaikki 200 hyödyntäisivät taloudelliset laskelmat -palvelua runsaasti, se olisi tukossa heti, siksi pyrimme ensisijaisesti palvelemaan esen avulla duskuntaryhmiä, Olli Kannas sanoo.

– Emme varsinaisesti tee laskelmia suoraan hallituksen esityksiin. Kun oppositio esittää oman vaihtoehtonsa, siinä vaiheessa astumme kuvaan, Olli Kannas sanoo.

Antti Rautava painottaa, että nimenomaan opposition aseman vahvistaminen on tärkeää, koska Suomen poliittisessa järjestelmässä sen asema on melko heikko. Esimerkiksi valtiovarainministeriön iso koneisto on hallituksen käytössä. Toisin kuin tietopalvelussa, valtiovarainministeriössä pystytään laskemaan myös taloudellisten päätösten dynaamisia vaikutuksia.

Tietopalvelu tekee hyvin monenlaisia selvityksiä, analyyseja ja tiedonhakuja eduskunta-asiakkailleen. Vertailevaa tietoa voidaan hankkia myös muista maista, esimerkiksi niiden lainsäädännöstä tai yhteiskunnallisista oloista. Tarjolla on myös muun muassa mediaseurantaa.

– Oikeasti se on sillä tavalla, että eduskunta on 200 kansanedustajaa ja kaikki muu porukka avustaa heitä. Me olemme siinä paletissa yksi osa. Tietopalvelun etu on se, että tämä on virkamiestoimintaa ja täysin puolueetonta, Antti Rautava sanoo.

– Perusajastus tietopalvelun talouspuolella on talouspolitiikaan tietoperustan vahvistaminen ja asiapohjaisen talouspoliittisen keskustelun edistäminen mahdollistamalla myös oppositiolle omien vaihtoehtojen konkretisointi, Olli Kannas kiteyttää.

Niinistö närkästyi IS:n pressamessuilla: ”No tämä nyt ainakin loukkaa ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä maanantaina .

Tasavallan presidentti, ehdokas Sauli Niinistö esiintyi viimeisenä tentattavana Ilta-Sanomien koko päivä kestäneillä pressamessuilla. Mukana olivat ennen Niinistöä esiintymässä kaikki muut presidenttiehdokkaat.

Kuten ylivoimaiselle ennakkosuosikille kuuluukin, Niinistö esiintyi leppoisasti ja hermostumatta melkein läpi tentin. Toimittaja Timo Haapala sai Niinistön hermostumaan kerran, kun hän vertasi Niinistön 80 prosentin gallup-kannatusta Pohjois-Korean kommunistidiktaattorin vastaaviin lukuihin.

– Tämähän on suorastaan loukkaavaa, kun suuren yleisön mielipidettä suorastaan pakotetuksi, Niinistö puuskahti. Vähemmän hän loukkaantui, kun Haapala vertasi Vladimir Putinin kannatuslukuja. Molemmilla valtionpäämiehillä on sattuu olemaan nyt päällä samat 80 prosentin kannatusluvut.

– Olisiko sitten parempi, että kannatukseni lähtisi laskuun. Täytyypä sitten yrittää, Niinistö sanoi tavoitellen sarkastista huumoria.

Toimittaja Timo Haapala veti mukaan tähänkin tenttiin nelinkertaisen ehdokkaan Paavo Väyrysen kysymällä Niinistöltä miltä tuntuu, kun Väyrynen syyttää toimivaltuuksien ylittämisestä.

– Senkun syyttää, ei se tunnu miltään, Niinistö sanoo.

– Kukaan presidenttiehdokkaista ei ole luvannut kuuta taivaalta. Yleisesti ottaen myöskään istuvan presidentin ei ole erityisen vaikeaa olla ehdokkaana, Niinistö luonnehti.

Niinistö vastasi väitteeseen, että hän olisi muuttamassa EU:ta sotilasliitoksi.

– Voi kun ei voimat siihen riittäisi, eikä ehkä halukaan. Mutta sopiihan sitä jutella.

Niinistö myönsi keskustelleensa tuolloin Mogherinin kanssa paljonkin EU:n turvallisuusulottuvuuden lisäämisestä.

Hän sanoi oman ajatuksensa olevan, että kautta historian on ollut erilaisia unioneja, joiden lähtökohtana on yleensä ollut ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen.

– Brysselissä lähtökohta on ollut vähän toinen, turvallisuus tulee nyt vasta jälkijunassa. Ja olen ihan varma, että mitä enemmän EU:n kansalaisille kyetään antamaan se kuva, että me pidämme teidän turvallisuudesta huolta, niin sen parempaa työtä EU tekee.

Sen sijaan EU:n armeijaa Niinistö sanoo pitäneensä ja pitävänsä edelleen hyvin etäisenä ajatuksena.

Keskustelua aiheesta

”Ensimmäistä kertaa hyväksymme lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä” – Oppositiolla ja hallituksella värikäs yhteenotto täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että työttömältä voidaan leikata työttömyyspäivärahaa, jos hän ei saa töitä, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) aloitti niin kutsutusta työttömien aktiivimallista käydyn keskustelun maanantaina eduskunnassa.

– Kuulitte aivan oikein. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä, Heinäluoma jatkoi.

– Miten voidaan ajatella, että henkilöltä, joka on hakenut työpaikkaa ja koulutukseen, voidaan kylmän viileästi leikata toimeentuloa, jos hän ei työ- tai koulutuspaikkaa ole saanut, hän kysyi tiivistäen opposition ydinsanoman.

Heinäluoma vielä vertasi hallituksen esityksen logiikan olevan sama, kuin jos hallitus seuraavaksi esittäisi, että sairaspäivärahaa ei makseta niille, jotka eivät tervehdy.

– Tämä on julma järjestelmä, jota olette ajamassa. Ymmärrän vielä sen, että kokoomus tätä kannattaa. Mutta sitä en ymmärrä, että siniset ministerit ovat täällä tätä asiaa esittelemässä ja keskusta pysyy täysin hiljaa molemmilla kotimaisilla kielillä, Heinäluoma vielä ihmetteli myöhemmässä puheenvuorossaan.

Toivottavasti  tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto.

Täysistuntosalissa kuultiin ja nähtiin tunnelatausta ja voimakkaita puheenvuoroja.

Oppositio piti asiasta voimakkaasti ääntä jo viime perjantaina, jolloin esityksestä keskusteltiin iltaan saakka. Tuolloin sali kuitenkin kaikui tyhjyyttään. Hallituksen edustajista perjantaina paikalla olivat vuorotellen vain kokoomuslaiset Ben ZyskowiczJuhana Vartiainen ja Wille Rydman.

Erikoista kyllä, perjantaina keskusteluun nousi myös savusauna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitattua saunan jo odottavan, kun samaan aikaan keskustelu salissa kävi vilkkaana.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) esityksestä käsittely kuitenkin pantiin perjantaina pöydälle. Keskustelua jatkettiin tänään maanantaina huomattavasti vahvemmalla kokoonpanolla, myös ministeri Mattilan sekä työministeri Jari Lindströmin (sin.) saavuttua paikalle opposition toiveesta.

– Toivottavasti (runsaampi osanotto) tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto ja se vähän kolkuttaa. Toivottavasti lain etenemisestä on vielä mahdollista perääntyä, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanaili pitämässään puheenvuorossa.

Viitanen pohti lisäksi, että lakiesitys kuvastaa hyvin hallituksen henkeä.

– Tämä on työttömien kyykytyslaki ja ennen kaikkea se on idologinen kyykytyslaki.

Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi hallituksen kuulla kunniansa. Hänen mukaansa esitystä on luonnehdittava pohjanoteeraukseksi jopa tämän hallituksen toimessa.

– Aktiivimalli on nimenä syvästi harhaanjohtava, hän muun muassa huomautti.

– Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan työn saamisesta. Voit hakea töitä vaikka kuinka paljon tahansa, mutta turvaa leikataan, jos niitä et saa.

Andersson korosti puheenvuorossaan lisäksi, kuinka työttömiä tullaan rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät voi itse vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, Andersson huomautti.

– Ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja ja palkkatuettuja paikkoja, joihin mennä.

Oppositiosta nostettiin lisäksi useampaan kertaan esiin, kuinka työttömät eivät voi itse omatoimisesti ilmoittautua mukaan te-palveluiden aktiiviosiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun. Oppositiosta korostettiinkin, että virkailijoilla on oikeus päättää, kuka aktiivitoimiin pääsee.

– Kyllä tämä nyt taas kuulostaa, että hallituksella on alkanut käsienpesuvaihe. Keskeinen kysymys on se, että ennen kuin julkinen valta velvoittaa kansalaista tekemään jotain, pitää katsoa, että siihen on myös mahdollisuus, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat vastasivat useampaan otteeseen opposition tekevän asiassa kärpäsestä härkäsen. Hallituksen edustajien suusta kuultiin leikkauksen olevan vain alle 5% työttömyyskorvauksesta.

– Keneltäkään ei evätä työttömyysturvaa, sitä ainoastaan pienennetään. Tämän on arvioitu lisäävän työttömyyttä tuhansilla. Mielelläni palaan keskustelemaan asiasta parin vuoden päästä, kun vaikutuksia voidaan arvioida, useampaan otteeseen äänessä ollut Zyskowicz sanoi.

Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys.

Työministeri Lindström puolestaan vakuutteli vastauspuheenvuoroissaan kahteen kertaan, että työttömien aktivoimiseen on jo olemassa palveluita, niitä vain ei tunneta yrittäjien ja työttömien piirissä tarpeeksi hyvin.

– Tässä ei ole missään tapauksessa tarkoitus syyllistää työttömiä, Lindström vastasi oppositiosta lukuisia kertoja esitettyyn syytökseen.

– Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys. Mutta en syyllistä ketään. Sen taakse en mene, hän jatkoi.

Lindström väitti lisäksi, että työttömien aktiivimallin taustalla on kymmenen kohdan lista, jonka toimeenpanemisesta on yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tämä aktiivimalli on sen listan ensimmäinen kohta. Kun se esitettiin SAK vastusti sitä, ja on vastustanut sitä siitä lähtien, hän kuitenkin sanoi.

Lindström sanoi, että kyseisestä kohdasta huolimatta, listaan on saatu työttömän kannalta paljon hyvä asioita, jotka tulevat helpottamaan heidän arkea.

– Esimerkiksi tällä tai ensi viikolla eduskuntaan tulee käsiteltäväksi nollatuntisopimuksen pelisäännöt.

– Tämä oli paketti ja hallituksen kesken yhdessä sovittu. Alusta alkaen oli selvää, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä esitys on nyt ehkä se kivi siellä pullassa. Hallituksessa on yhdessä päätetty, että tämän kymmenen lista viedään läpi, eikä sieltä voi noukkia niitä ikäviä asioita pois.

SDP:n siivestä huudettiin tässä vaiheessa väliin, että kyllä huonon esityksen voi aina vetää takaisin.

Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä?

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne vetosi lukuisien muiden opposition edustajien tavoin kuitenkin vielä ministeri Lindströmiin esityksen takaisin vetämiseksi.

– En ymmärrä, miksi hallitus haluaa nähdä työttömät laiskoina. On vaikeaa nähdä, miksi keskusta ja siniset ovat tässä lakiesityksessä mukana. Mutta kun kokoomuksen puheenvuoroja kuuntelee, heidän osallisuuden ymmärrän hyvin, hän totesi.

– Lindström, Vartiainen sanoi olevansa ylpeä tästä mallista. Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä, Rinne vielä kysyi ministeriltä viitaten kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) aikaisempaan puheenvuoroon.

Vartiainen oli todennut salille, että esitys ei kokonaisuudessaan heikennä työttömyysturvan taloudellista arvoa, vaan aktiivisuusvelvoitteen ohella vähennetään työttömyysjakson alkuvaiheen omavastuupäiviä.

Hän sanoi olevansa ylpeä, että hallitus saa Suomessakin aikaan ajattelun muutosta aktivoivaan suuntaan. Aikaisemmin hänen mukaansa on pidetty liiaksi huolta vain tulonsiirroista, mutta sen jälkeen työttömiin ei ole mitään kontakteja.

– Minä aivan varmasti tiedän, mitä kuusankoskelainen työtön ajattelee. Se palaute tulee minulle suoraan päin naamaa ja hyvä niin. Voin vakuuttaa, että ole saanut palautetta kaikista niistä esityksistä, joita olen ollut täällä puolustamassa, vaikken niistä aina ole pitänytkään, Lindström vastasi Rinteen esittämään kysymykseen.

Perustuslakivaliokunta nosti esiin ongelmia.

Omana mielenkiintoisena episodinaan keskustelussa nähtiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) sekä Zyskowiczin salissa käymä väittely perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Useassa opposition edustajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin perustuslakivaliokunnan esitykseen kirjaama mietintö, jossa muun muassa todettiin että esitystä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.

Perustuslakivaliokunta on korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämiseen tarjottavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea.

Zyskowicz ja Lapintie kuitenkin ajautuivat sanaharkkaan kokoomuskonkarin todettua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu hallituksen esityksen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eli hallituksen esitys on Suomen perustuslain mukainen.

Lapintie kuitenkin tulkitsi, että Zyskowicz olisi halunnut väheksyä perustuslakivaliokunnan lakiesityksestä antamaa mietintöä.

– Minusta se ei ole oikein. Valiokunta totesi, että suurin ongelma tässä esityksessä liittyy nimenomaan siihen, että työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan siihen, saako hän työtä vai voiko hän osallistua koulutukseen. Täten hän ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko leikkausta tukeen vai ei.

– Tämä on kirjattu yksimielisesti lausuntoon ja se on vakavasti otettava huomio.

Zyskowicz kuitenkin kiisti väheksyneensä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, hän vain toisti sen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ihmettelyn kohde oppositiossa siirtyikin siihen, miksei perustuslakivaliokunnan mietintöä oltu otettu paremmin huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta laki saliin oli lopulta päätynyt.

– Asiasta käytiin keskustelu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, että esitystä olisi pitänyt muuttaa. Tästä äänestettiin, jonka hallituksen edustajat voittivat. Tämä on kylmä esitys, leikkausmalli, jossa perustuslakivaliokunnan kantaa ei huomioitu, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi.

– Ja tämä tie on vaarallinen. Perustuslakivaliokunta arvioi lakeja aina suhteessa perustuslakiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja tässä olisi pitänyt tehdä muutoksia.

Yksilöä rangaistaan. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Ministeri Mattila nosti vastauspuheenvuorossaan esiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiin tekemiä viilauksia, jotka lisättiin esitykseen perustuslakivaliokunnan esitysten pohjalta.

– Aktiivisuutta voitaisiin osoittaa myös osallistumalla muuhun työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun, jossa työ- tai elinkeinotoimisto toimisi järjestäjänä. Pidän tätä nimenomaan lisäyksenä, joka on tehty perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Lisäksi pidän hyvänä, että esitykseen kirjattiin, kuinka uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisiuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, että nyt ehdotettavat keinot eivät ole riittäviä.

Mattilan perustelut eivät kuitenkaan oppositiota vakuuttaneet. Keskustelun loppupuolella Mika Kari vielä tiivisti opposition huolen, viittaamalla vihreiden Satu Hassin aikaisemmin pitämään puheenvuoroon.

– Nyt rankaistaan ihmistä ja yksilöä, joka ei voi itse vaikuttaa asiaan, josta häntä rangaistaan, Kari totesi.

– Jos hän sattuu asumaan paikassa, jossa ei ole esimerkiksi työvoimapalveluita, tästä rangaistaan yksilöä. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Jutun otsikkoa korjattu klo 18:46 ja tekstiä muokattu kello 20.54.

STT:n kysely: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö ei kannata suurmoskeijaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Suurmoskeijalla on tonttivaraus Hanasaaren alueelle Helsingissä.

Helsingin poliittiset päättäjät käsittelevät suurmoskeijahanketta ensimmäistä kertaa tiistaina. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti Helsingin keskustasta vai ei.

Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.

Seitsemän STT:n tavoittamaa lautakunnan jäsentä suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Yksi ei halunnut kommentoida. Lisäksi ainakin yksi on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Lautakunnassa on 13 jäsentä.

Keskustelua aiheesta

Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Työministeri Jari Lindström (sin.) myönsi eduskunnalle, että työttömyysturvalain aktiivimallissa on kyse työttömien pakottamisesta. Hän kuitenkin kiisti, että se syyllistäisi työttömiä.

Lindström korosti kaikkien kolmen hallituspuolueen olevan yksissä tuumin esityksen takana.

Eduskunta käsittelee parhaillaan työttömyysturvalain muutosta. Oppositiosta on vedottu Lindströmiin useaan otteeseen, että hän vetäisi esityksen pois.

STT

 

Keskustelua aiheesta

Väyrynen poltti hihansa heti ensimetreillä IS:n tentissä: ”Sinä kutsut minut tänne ja jauhat vanhoja juttuja”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kampanjaorganisaatio ilmoitti tänään saaneensa yli 26 000 kannattajakorttia kasaan presidentinvaaleja varten. Väyrynen nähtäneen siis mukana vaaleissa.

– Lisää tulee ja päällekkäisyyksiä Sauli Niinistön saamien kannattajakorttien kanssa voi vähän olla, mutta tuskinpa juurikaan, Väyrynen laskeskeli Ilta-Sanomien presidentinvaalimessujen haastattelussa maanantaina.

Ensikoitos tämänkertaisessa presidenttikisassa meni lähinnä kärhämöinniksi IS:n toimittajan kanssa. Väyrynen ei pitänyt siitä, että vanhoja ”syntejä” kaiveltiin. Haastattelija Timo Haapala muistutti, että eduskunnan entinen puhemies ja keskustan ex-varapuheenjohtaja Mikko Pesälä kertoi Väyrysen sanoneen 1980-luvulla olevansa ”Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa”.

– Mikko Pesälä on näköjään koko ikänsä katkera siitä, että hän ei päässyt ministeriksi, kun minä olin puolueen puheenjohtaja. Hän on nyt sepittänyt tällaisen tarinan, jota näköjään toimittajat jauhavat vuosikymmeniä, kun ei ole muka parempaa kysyttävää.

1980-luvun jalasmökkikiistan nostaminen esille ei myöskään miellyttänyt Väyrystä.

– Toivoisin, että te rakkaat, arvostetut toimittajat kaivaisitte nämä vuosikymmenien varrella olleet ajojahdit, ja ottaisitte totuuden esille. Te vain jatkatte, jatkatte ja jatkatte näiden vanhojen väitteiden… Nyt on uudet vaalit ja uusi vuosisata, käytäisiinkö tulevaisuudesta…, Väyrynen yritti.

Minä en viitsi enää ruveta niistä puhumaan.

Haapala väitti, että useaan kertaan presidentiksi pyrkinyt Väyrynen on huono häviäjä – ja syyttää jälleen mediapeliä, jos ei nytkään natsaa.

– Toivon, että kaivaisit vaalitaistelut läpi ja katsoisit, mitä silloin todella tapahtui. Minä en viitsi enää ruveta niistä puhumaan. Minä yritän puhua tulevaisuudesta. Sinä kutsut minut tänne ja jauhat vanhoja juttuja. Pitäisi tuntea historia, eikä esittää tällaisia typeriä väitteitä.

Väyrynen kertoi myös, miksi pettyi Sauli Niinistön toimintaan presidenttinä ja päätti itse pyrkiä tasavallan ykköseksi. Hänelle syntyi vahva epäilys, että Niinistö ei pysy Paasikiven linjalla vaan haluaa EU:hun yhteisen puolustuksen.

– Ja hän vielä sekaantui hallituskriisiin, ja myötävaikutti, että perussuomalaiset potkittiin pois hallituksesta.

Venäjän vaikuttamiseen Suomen presidentinvaaleihin Väyrynen ei uskonut. Häneltä tuli myös hyvin lyhyt kommentti keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen kyvyistä presidentiksi:

– Hänellähän on pitkä kokemus näistä asioista, Väyrynen vastasi ja varmuudeksi samoilla sanoilla kahteen kertaan.

Väyrynen ei yhtynyt haastattelijan näkemykseen, että entinen pitkäaikainen ministeri on niputettu omaan kastiin perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren kanssa – tehty pellehahmotelmaa.

– Ei minusta. Mutta ikävä kyllä Lauraa on käsitelty vähän rumasti, Väyrynen muotoili.