”Epäilettekö tietopalvelun laskelmia?” – Mikä kumma on tietopalvelu, johon oppositio usein viittaa? – Ruotsissa palvelu siirsi keskustelun faktoista arvoihin

Kuva: Johannes Ijäs
Olli Kannas (vasemmalla) ja Antti Rautava avasivat Demokraatille tietopalvelun salat.

Eduskunnan tietopalvelun laskelma osoittaa… Ette kai te epäile eduskunnan tietopalvelun laskemia lukuja… Tällaista puhetta kuulee eduskunnan täysistunnossa nykyisin melko usein, etenkin budjettikeskustelussa. Eilenkin tietopalveluun viitattiin useamman kerran.

Oppositio saattaa pistää hallitusta koville tietopalvelusta saamiensa laskelmien avulla. Tiedolla on oma tärkeä vaikutuksensa keskustelusta aina toteutuneeseen politiikkaan saakka.

Esimerkiksi vasemmistoliitto teetti hallituksen ensi vuoden talousarviosta tietopalvelulla laskelman. Tulos osoitti, että työttömien, pienituloisten eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja pienipalkkaisten ostovoima heikkenee.

Suurituloisimpien ansioita veronkevennykset kasvattavat jopa sadoilla euroilla vuodessa. Laskelman pohjalta käytiin syksyllä tiukkaa keskustelua.

SDP:n tuoreessa vaihtoehtobudjetissa kerrotaan, että eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140–250 miljoonalla eurolla. Tätäkin laskelmaa sivuttiin eilisessä budjettikeskustelussa.

”Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen.”

Mikä eduskunnan tietopalvelu on? Onko se hallituksen väline taata oman politiikkansa uskottavuus vai opposition salainen ase koettaa saattaa hallitus faktatiedolla liriin?

Demokraatti vieraili tietopalvelun väliaikaistiloissa Helsingin Kampissa, Antinkadulla. Tietopalvelupäällikkö Antti Rautava ja ekonomisti Olli Kannas juttelevat lupsakasti, mutta pitäytyvät samalla tiukasti virkamiehen rooleissaan: politiikkaa tietopalvelussa ei tehdä.

Kyse on tiedon, faktan tuottamisesta, etenkin oppositiopuoleiden mutta myös hallituspuolueiden palvelemisesta. Tietopalvelun asiantuntemusta hyödynnetään vuosi vuodelta yhä enemmän. Kyseessä on eduskunnan sisäinen palvelu.

Se on perustettu jo vuonna 1956. Ensin vastaava perustettiin Ruotsissa ja kuten niin usein, sitten Suomessakin innostuttiin. Antti Rautava kertoo, miten ensi alkuun osapäivätoiminen ”heppu” teki tietopalvelussa kirjallisuuslistoja. Toiminta oli hyvin pienimuotoista. 1960-luvulla tietopalveluun tuli jo päätoimistakin väkeä.

Tänä päivänä palvelu on osa eduskunnan tieto- ja viestintäyksikköä. Työntekijöitä on 13, muun muassa 4 ekonomista, verojuristi ja sote-asiantuntija. Henkilömäärä on kasvanut aivan viime aikoina. Välttämättä nopeaa kasvua ei sen vuoksi olekaan enää luvassa.

– Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen ja lähteä siitä, että julkinen hallinto ei nyt ainakaan kasva. Olemme kasvaneet eduskunnan sisällä, kun muut yksiköt ovat joutuneet säästämään. En tiedä, miten 5 vuoden päästä eduskunnan kanslia asioita painottaa. Resurssikysymykset eivät ole helppoja, Antti Rautava pohtii.

Viime aikoina tietopalveluun on palkattu erityisalueiden asiantuntijoita.

– Tuotteetkin rupeavat olemaan muistioita, selvityksiä ja analyyseja. On kiireaikoja, sitten on sellaisia, ettei ole niin kiire. Riippuu poliittisesta tilanteesta, nyt ei ole rauhallista, Antti Rautava kuvaa ja viittaa kiivaana käyvään budjettikeskusteluun.

”On mennyt kuin häkä asiakaspuoleen.”

Olli Kannaksen mukaan nimenomaan taloudellisten laskelmien kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Ne ovat usein työläitä. Niitä tuotetaan tietopalvelussa tiimityönä.

– Noin puolet tilatusta tiedosta ylipäänsä liittyy talouteen. Talouslaskelmapalvelu on mennyt kuin häkä asiakaspuoleen ja se on saanut julkisuutta ja sillä on selvää vaikuttavuutta poliittiseen prosessiin, Antti Rautava jatkaa.

Eduskunnan tietopalveluun tulee peräti parituhatta erilaista toimeksiantoa vuodessa.

– Tärkeimmät asiakkaat ovat kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja kansanedustajien avustajat, siis poliittiset työntekijät. Sen lisäksi me palvelemme jonkin verran eduskunnan virkamiehiä. Meillä on myös eurooppalaisten parlamenttien välinen verkosto. Ulkomailta tulee noin 300 toimeksiantoa vuodessa.

Tietopalvelun taloudelliset laskelmat –palvelu tekee vaikutuslaskelmia politiikkamuutosten taloudellisista vaikutuksista. Vero- ja sosiaaliturvareformien talousvaikutuksia mallinnetaan Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla.

SISU on käytössä myös ministeriöissä ja erilaisissa tutkimuslaitoksissa.

– Esimerkiksi Suomen Pankki analysoi sen sijaan enemmänkin makrotalouspuolta, johon me emme juuri anna vastauksia. Merkittävä osa taloudelliset laskelmat -palvelun toimeksiannoista liittyy tulonsiirtojärjestelmään ja niiden fiskaalisten vaikutusten analyysiin. Jos vaikka henkilöverotusta tai sosiaaliturvaa muutetaan, voidaan selvittää, mitä se tarkoittaa julkisen talouden ja tulonjaon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi erilaisten perheiden taloudellisen asemaan tai työnteon kannustimiin.

”Se on maailmanhuippua.”

Opposition vaihtoehtobudjeteista keskustelulle on nykyisin varattu eduskunnassa oma aikansa. Jo muutamana syksynä kaikki oppositioryhmät ovat teetättäneet eduskunnan tietopalvelulla laskelmia vaihtoehtobudjettejaan varten.

– Meidän palvelu on reaktiivinen eli teemme laskelmia vain toimeksiannosta. Esimerkiksi vaihtoehtobudjetit eivät myöskään tule kokonaisuuksina pöydillemme laskettaviksi. Oppositioryhmillä on mahdollisuus lasketuttaa niitä asioita, joita he haluavat. Meillä ei ole myöskään kaikkiin kysymyksiin käytettävissä tarvittavia aineistoja ja välineitä, Olli Kannas kertoo.

– Parhaassa tapauksessa tapaamme jo loppukesästä eduskuntaryhmien edustajia. Siinä he jo ensi kerran tuovat esiin tarpeitaan, mihin he tarvitsevat analyysejä tai lukuja ja faktaa oman budjettivaihtoehtonsa tueksi. Jossain vaiheessa heiltä tulee lopulliset kysymykset varsin tarkalle tasolle vietynä esimerkiksi siihen liittyen, millainen se heidän veropoliittinen linjansa on. Siitä laskemme mitä pystymme. Usein työ on aika vuorovaikutteista.

Viime kädessä eduskuntaryhmät itse päättävät, kuinka ne tietopalvelulta tilaamiaan laskelmia, analyysejä ja erilaisia tietoja hyödyntävät, jos hyödyntävät.

– Tämä on virkamiestoimintaa, muistion toimittamisen jälkeen on asiakkaan asia, mitä hän sillä tekee.

Antti Rautava kertoo, miten Ruotsin parlamentin tietopalvelussa on tehty mielenkiintoinen havainto palvelun toiminnan seurauksista: Tietopalvelun tuottaman tiedon vuoksi parlamentissa ei kiistellä enää kovin paljon faktoista. Sen sijaan kiistely ja keskustelu on siirtynyt arvoihin ja arvovalintoihin.

Tässä mielessä Rautava pitääkin hölmönä puhetta faktojen jälkeisestä yhteiskunnasta (post-fact society).

– Suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä käytetään enemmän faktatietoa kuin koskaan. Sitä tuotetaan paljon ja se on maailmanhuippua.

Täytyy osoittaa, missä tietoon on viitattu.

Jos puolue tai kansanedustaja ei saa tietopalvelun laskelmista ”miellyttävää” tai hyödyllistä tulosta, tieto ei tule julkiseksi, jollei sitä itse julkista tai jollei siihen jossakin yhteydessä viitata.

– Tietopalvelu mahdollistaa politiikkavaihtoehtojen pyörittelyn ilman välttämätöntä tarvetta julkiseen keskusteluun niin hallitus- kuin oppositioryhmien puolella, Antti Rautava sanoo.

Muista tietopalvelun tuottamista tiedoista kuin laskelmista äärimmäisen pieni osa päätyy julkisuuteen.

– Merkittävä osa vaihtoehtobudjettilaskelmista on julkisia. Muutoin laskelmistakaan suurin osa ei tule julkisiksi. Jos joku, esimerkiksi media, pyytää meiltä tietoa, täytyy osoittaa, missä kyseiseen tietoon on viitattu. Toive olisikin, että vaihtoehtobudjetteihin laitettaisiin suorat lähdeviitteet. Silloin olisi helppo tarkistaa viittaus sieltä ja antaa tieto kelle vaan, joka haluaa, Rautava toteaa.

Hänen mukaansa tietopalvelua ei juuri puolueista kritisoida.

– Mutta kysymyksiä tulee. Tulkinnanvaraisuutta liittyy aina asioihin. Eivät vaikutusarvoinnitkaan ole aukottomia.

Tänä syksynä Antti Rautavan on yllättänyt, miten paljon hallitusryhmätkin ovat tietopalvelua käyttäneet.

– Hiffattiin se, että hekin tulevaa politiikkaansa funtsivat siellä ja katse on aina seuraavissa vaaleissa, Rautava toteaa.

”Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat nopeammin haltuun.”

Siihen Antti Rautuava ei ota kantaa, mikä eduskuntaryhmä osaa parhaiten hyödyntää palvelua.

– Kaikkien ryhmien osalta yhteistyö on mennyt eteenpäin. Tämä on kuitenkin aika tuore palvelu eduskunnassa. Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat tämän nopeammin haltuun. Se on tasoittunut. En näe ainakaan näin syksyllä kauhean isoja eroja oppositiopuolueiden välilä, Olli Kannas sanoo.

– Tikkutilastoa on tehty hallitus-oppositioasetelmalla, se on aika tasan, Antti Rautava toteaa palvelun käytöstä.

– Jos talouspuolta miettii, hallituspuolueet käyttävät vähän. Jos katsoo tietopalvelun kokonaisuutta, käyttö tasoittuu huomattavasti opposition ja hallituksen välillä. On olemassa linjaus, että kiireisinä aikoina oppositioryhmien toimeksinannot priorisoidaan. Varsinkin syksyllä näin on jouduttu joskus tekemäänkin, Olli Kannas kertoo.

– Tämä on kehittyvä palvelu. Vaihtoehtobudjettejakin on tehty kunnolla vasta pari kolme vuotta. Pienillä oppositioryhmillä on vähemmän omia voimavaroja käytössään, he tukeutuvat meihin enemmän. Isoilla oppositioryhmilläkin, kuten demareilla nyt on traditionaaliset taustavoimat, joita he myös käyttävät, Antti Rautava sanoo.

Opposition aseman vahvistaminen on tärkeää.

Ruotsissa oppositiopuolueet hyödyntävät tietopalvelua enemmän kuin hallitus. Rautava arvioi sen johtuvan siitä, että maassa on listavaali. Suomen henkilövaalijärjestelmässä puolestaan jokaisen edustajan on luotava itsestään aktiivista kuvaa muun muassa juuri erilaista tietoa hyödyntämällä.

– Leimallisesti tietopalvelu palvelee yksittäisiä kansanedustajia, laskelmapuoli on tietopalvelussa erikseen. Jos kaikki 200 hyödyntäisivät taloudelliset laskelmat -palvelua runsaasti, se olisi tukossa heti, siksi pyrimme ensisijaisesti palvelemaan esen avulla duskuntaryhmiä, Olli Kannas sanoo.

– Emme varsinaisesti tee laskelmia suoraan hallituksen esityksiin. Kun oppositio esittää oman vaihtoehtonsa, siinä vaiheessa astumme kuvaan, Olli Kannas sanoo.

Antti Rautava painottaa, että nimenomaan opposition aseman vahvistaminen on tärkeää, koska Suomen poliittisessa järjestelmässä sen asema on melko heikko. Esimerkiksi valtiovarainministeriön iso koneisto on hallituksen käytössä. Toisin kuin tietopalvelussa, valtiovarainministeriössä pystytään laskemaan myös taloudellisten päätösten dynaamisia vaikutuksia.

Tietopalvelu tekee hyvin monenlaisia selvityksiä, analyyseja ja tiedonhakuja eduskunta-asiakkailleen. Vertailevaa tietoa voidaan hankkia myös muista maista, esimerkiksi niiden lainsäädännöstä tai yhteiskunnallisista oloista. Tarjolla on myös muun muassa mediaseurantaa.

– Oikeasti se on sillä tavalla, että eduskunta on 200 kansanedustajaa ja kaikki muu porukka avustaa heitä. Me olemme siinä paletissa yksi osa. Tietopalvelun etu on se, että tämä on virkamiestoimintaa ja täysin puolueetonta, Antti Rautava sanoo.

– Perusajastus tietopalvelun talouspuolella on talouspolitiikaan tietoperustan vahvistaminen ja asiapohjaisen talouspoliittisen keskustelun edistäminen mahdollistamalla myös oppositiolle omien vaihtoehtojen konkretisointi, Olli Kannas kiteyttää.

Akava: Hallituksen innovaatiopanostukset liian pieniä, työllistämistoimille kiitosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Sture Fjäder.
Akava tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen puoliväliriihessä tekemiin työllisyyttä koskeviin päätöksiin. Linjaukset innovaatioiden ja koulutuksen edistämiseksi ovat Akavan mielestä kannatettavia. Aiemmin tehdyt leikkaukset ja koulutuksen uudistamistarpeet edellyttävät kuitenkin uusia resurssilisäyksiä hallituskauden loppuvaiheessa. Tarvittava rahoitus tulisi tehdä pääosin yritystukia uudelleen kohdentamalla.

Innovaatiotoimintaan tehtiin panostuksia, muun muassa Tekesille.

– Tehdyt tervetulleet ja välttämättömät panostukset jäävät kuitenkin odotuksiin nähden pienemmiksi. Tällä vaalikaudella Tekesin määrärahoista on vähennetty yli 100 miljoonaa euroa. Suomalaiset tki-investoinnit ovat vain eurooppalaista keskitasoa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo tiedotteessa.

Korkeakoulujen määrärahoihin on tehty tällä ja edellisellä vaalikaudella tuntuvat leikkaukset. Hallituksen nyt tekemät panostukset niin kutsuttuun lippulaivaohjelman rahoitukseen sekä Suomen Akatemialle parantavat tutkimuksen asemaa erityisesti yliopistoissa.

– Lisävoimavarojen kohdentamisessa on varmistettava myös ammattikorkeakouluille mahdollisuus antaa panoksensa innovaatiotoimintaan. Myös niillä on oltava mahdollisuus saada lippulaivarahoitusta. Akavalle huolta herättää uuden tutkimusrahoituksen ”korvamerkitty” luonne, ja tällainen rahoituksen tapa ei paranna merkittävästi autonomista perusrahoitusta, sanoo johtaja Pekka Piispanen.

”Hallituksen tehtävä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyötä.”

Ammatilliseen koulutukseen on tehty mittavia leikkauksia. Puoliväliriihessä tehdyt panostukset ammatillisen koulutuksen osaamiskeskuksiin ovat Akavan mukaan tervetullut tuki ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Myös lukiokoulutus kärsii resurssipulasta ja sen uudistaminen olisi kaivannut tuekseen kehittämisrahoitusta.

Hallitus ei tehnyt puolivälitarkastelussa linjausta ansiotuloverotuksen kiristymisen ehkäisemiseksi. Verotus kiristyy, jos kilpailukykysopimuksesta aiheutuvia eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotuksia ei kompensoida.

– Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että palkkaverotus verotus ei kiristy millään tulotasolla. Kun tässä vaiheessa konkreettisia verolinjauksia ei vielä tehty, ne pitää tehdä myöhemmin budjettiriihessä, Fjäder muistuttaa.

Kun syksyn liittokierroksella sovitaan palkoista, hallituksen on Akavan mukaan tehtävä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa ostovoiman kehittymisen turvaamiseksi sekä kilpailukyvystä ja työllisyydestä huolehtimiseksi. Suomessa on yli 330 000 työtöntä, joista noin 47 000 on korkeakoulutettua.

Akava on tyytyväinen, että sen pitkäaikainen tavoite yhdistelmävakuutuksesta otetaan valmisteluun ja että työttömiä kannustetaan yritystoiminnan aloittamiseen siirtämällä yritystoiminnan päätoimisuuden arviointia neljällä kuukaudella.

Aktiivimalli ei tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

Työttömyysturvan kehittäminen aktiivisempaan suuntaan on järkevää, mutta nyt linjatun aktiivimallin ongelmana on Akavan mukaan se, ettei se tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

Akavan mukaan on myönteistä, että työttömien opiskeluoikeuden valmistelua jatketaan. Valmistelussa on olennaisesti lisättävä työttömien opiskelumahdollisuuksia ja poistettava siihen liittyvä tarveharkinta.

– Hallituksen linjaamat uudet työllistämistoimet ovat tervetullut päätös. Lisäpanostus te-palveluihin haastattelu-uudistuksen laadukkaamman toteuttamisen tueksi on tarpeen. Yksityisten palvelujen käytön lisääminen on oikea askel kasvupalvelu-uudistuksen valmistelun tueksi, Fjäder sanoo.

Akava katsoo myös, että hallitus teki tarpeellisia ja kohtuullisia uudistuksia asumistukijärjestelmään. Indeksimuutoksella ja neliövuokrakatolla saadaan pysähtymään asumistuen kokonaismenojen kasvu. Samalla uudistukset vähentävät asumistuesta syntyvää kannustinongelmaa ja pienentävät asumisen hinnan nousupainetta.

Varhaiskasvatusmaksujen alennus on tervetullut ja kannustava muutos niiden perheiden osalta, joita se koskee.

Puoliväliriihessä ei kyetty tekemään päätöstä perhevapaajärjestelmän uudistamisesta tai edes valmistelun käynnistämisestä. Siihen olisi ollut erinomaiset edellytykset, koska valmistelua on jo tehty laajasti.

– Työmarkkinoille tai perheille ei saada lisää joustavuutta, eikä työelämän tasa-arvo Suomessa kehity. Ero pienten lasten äitien ja isien työllisyydessä pysyy räikeänä, kun perhevapaajärjestelmä ei kannusta tai mahdollista tasaisempaa hoitovastuun jakamista, Fjäder muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

EK: Hallituksen asumistukiesitykset riittämättömiä

Kuva: Kari Hulkko
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitilat ovat Helsingin Etelärannassa.

Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää hallituksen päätöstä alentaa päivähoitomaksuja. EK katsoo tiedotteessaan sen oleen ensimmäinen askel kannustinloukkujen purkamistyössä ja se vähentää lapsiperheiden vanhempien kannustinloukkuongelmia.

Maksualennuksen erityinen kohdistaminen perheisiin, joilla on useampia lapsia päivähoidossa on EK:n mukaan perusteltua, koska kaikkien selvitysten mukaan kannustinloukkuongelmat ovat näissä perheissä pahimmat.

– Uskomme, että esityksellä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia. On tärkeää, että orastavaa talouskasvua tuetaan työvoiman saatavuutta lisäävillä toimilla, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Asumistuen osalta hallituksen esitykset ovat EK:n mielestä riittämättömiä. Yleistä asumistukea leikataan kuntakohtaisella neliövuokrakatolla, mutta tällä on olematon vaikutus kannustavuuden parantamisen kannalta. Hallitus ei kyennyt myöskään päättämään perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. Uudistus on EK:n mukaan tarpeen ja se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyysastetta.

Sääntelyn keventämisessä hallitus ottaa EK:n tiedotteen mukaan merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhditetaan ja ympäristölupamenettely tehostuu yhden luukun periaatteen myötä. Jatkossa yritykset saavat luvat nopeammin ja tämä poistaa tulppia investointien tieltä.

Innovaatiorahoituksen kasvattaminen 120 miljoonalla eurolla on välttämätön panostus Suomen uudistumiseen ja kasvuun.

– Päätös on näissä taloudellisissa olosuhteissa hyvä saavutus, vaikka kasvun vauhdittamiseksi suurempikin lisärahoitus olisi ollut perusteltu, Häkämies toteaa.

EK katsoo, ettei tähänastisilla päätöksillä ei saada varmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen umpeutumisesta, eikä näköpiirissä oleva talouskasvu myöskään riitä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

STTK: ”Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä ei luo uusia työpaikkoja”

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

STTK:n mielestä hallitus ei puoliväliriihessä hyödyntänyt kiky-sopimuksen tuomaa kustannuskilpailukyvyn vahvistumista täysimääräisesti kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen. Työn kysyntää vahvistavat toimet jäivät vähäisiksi lukuun ottamatta uusia panostuksia osaamiseen.

Työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 72 prosenttiin on ennen muuta riippuvainen talouskasvusta ja uusien työtilaisuuksien luomisesta. 

– Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä eli aktiivimallilla ei uusia työpaikkoja pystytä luomaan. Keppien ja porkkanoiden tasapaino on tehokkuuden edellytys, pääekonomisti Ralf Sund toteaa tiedotteessa.

Hallitus aloitti viime vuonna työvoimapolitiikan viemisen pohjoismaiseen suuntaan. Lisäresurssit työvoimahallintoon ovat tervetullut lisä viime vuoden linjauksille.

– Työttömien osaamista on vahvistettava ja alueellista liikkuvuutta lisättävä, jotta alkanut talouskasvu ei vaarannu. On pettymys, että työttömien omaehtoisesta opiskelun edistämisestä ei kyetty linjaamaan. STTK edellyttää, että nollasopimuksiin liittyvät epäkohdat korjataan riittävällä tavalla. 

STTK pitää hyvänä päivähoitomaksujen alentamista.

– Tällä on työllisyyttä lievästi lisäävä vaikutus kannustinongelmien purkamisen kautta. Harmillista sen sijaa on, että perhevapaauudistus jäi lähtötelineisiin. Uudistuksella olisi voitu nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja samalla olisi voitu edistää tasa-arvoa.  

Hallitus päätti jättää veroratkaisut vuoden 2018 osalta syksyn budjettiriiheen.

– On tärkeää, että työn kokonaisverotus ei kiristy sosiaaliturvamaksujen noustessa. Puoliväliriihen tulosten pohjalta on mahdollista, että syksyn työmarkkinakierros onnistuu.

STTK on harmissaan siitä, että YT-lain kokonaisuudistuksen valmistelua ei käynnistetä. Se olisi osaltaan edistänyt tuottavuuden kasvua ja paikallista sopimista. 

SAK ei hyväksy aktiivimallia: ”Monelle liki viiden prosentin leikkaus työttömyysturvaan”

Kuva: Jemina Rauhansalo

SAK ihmettelee hallituksen haluttomuutta aloittaa perhevapaauudistus. SAK:n mukaan vallitsevassa tilanteessa olisi pitänyt löytyä poliittista tahtoa ottaa käyttöön kaikki työllisyyskeinot.

– SAK:n edistämän perhevapaauudistuksen jumiutuminen puoliväliriiheen on pettymys. Jatkamme kuitenkin sen viemistä eteenpäin, sillä nykyistä joustavammilla perhevapailla on iso merkitys naisten asemalle työelämässä, SAK:n johtaja Saana Siekkinen sanoo.

Työnteon kannustimiin hallitus on löytynyt SAK:n mukaan inhimillisiä ratkaisuja. Päivähoitomaksujen alentaminen ja liikkuvuuden kannustaminen ovat tehokkaita keinoja parantaa työllisyyttä. Myös työvoimapalveluihin satsaaminen on oikea ratkaisu.

–  Sen sijaan työttömiä uhkaa edelleen työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka tarkoittaa monelle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan. SAK ei tätä hyväksy, sanoo Siekkinen ja muistuttaa, että työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi hallitus valmistelee uusia kiristyksiä karensseihin.

Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.

SAK:n mukan nollatuntisopimusten jatkuva selvittäminen ei auta epävarmassa työsuhteessa olevia.

– Työajan vakiintumisesta tulee säätää laissa. Nolla tuntia ei ole työaika.

Työpaikalla oppimiseen määriteltävä enimmäiskesto.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksensä ammatillisen koulutuksen reformista. Tämän uudistuksen etenemistä SAK kiittää.

– Jättimäisten leikkausten jälkeen koulutuksen järjestäjät kuitenkin vähentävät jatkuvasti henkilöstöä ja opetuksen määrä on jo supistettu. Ammatilliseen koulutukseen tuodaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen koulutussopimus. SAK vaatii edelleen, että työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on määriteltävä enimmäiskesto. Uhkana on muutoin, että opiskelijoilla ryhdytään teettämään palkatta palkallisen työn piiriin kuuluvia tehtäviä, Siekkinen sanoo tiedotteessa.

SAK pitää hallituksen linjamuutosta tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa tervetulleena, vaikka lisärahoitus Tekesille ja Suomen Akatemialle ei vielä riitä nostamaan Suomea innovaatiokehityksen kärkimaaksi. Myös matkailun huomioiminen 50 miljoonalla eurolla saa kiitosta.

Harmaan talouden torjuminen laajentamalla veronumeroa siivousalalle ja telakoille helpottaa rehellisten yrittäjien kilpailuasetelmaa.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä verotuspäätökset syksyyn. SAK odottaa hallitukselta edelleen, ettei se kiristä palkansaajien verotusta ensi syksyn budjettiriihessä.

– Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset on kompensoitava kahden seuraavan vuoden ajan kaikilla palkkatasoilla, SAK:n johtaja Saana Siekkinen painottaa.

 

Keskustelua aiheesta

Timo Harakka: Perussuomalaiset haluavat lavastaa kulttuurisodan

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on kommentoinut Facebookissa hallituksen kehysriiheä.

Hän on ottanut kantaa muun muassa ministerinimityksiin. Perussuomalaiset ovat saamassa kulttuuri- ja urheiluasiat kokoomukselta. Niitä on hoitanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Miksi persut haluavat kulttuuriministerin salkun? Lavastaakseen kulttuurisodan ”kansan” ja ”eliitin” välille.
He leikkaavat tukia ”postmodernilta tekotaiteelta”. Punavihreät nostavat metelin. Molemmat ottavat riemuiten hyödyn, juopa syvenee. Satavuotias Suomi ei todellakaan pelaa ”yhdessä”. Masentaa jo etukäteen, Timo Harakka päivittää Facebookissa.

Harakka epäilee myös, että uudet ministerit olisivat miehiä.

– Nyt jako on 9-5, kesällä todnäk 12-6 – siis miehiä tuplamäärä naisministerihin nähden, hän päivittää.

Timo Harakka on kommentunut puoliväliriiheä myös Twitterissä.