tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

”Epäilettekö tietopalvelun laskelmia?” – Mikä kumma on tietopalvelu, johon oppositio usein viittaa? – Ruotsissa palvelu siirsi keskustelun faktoista arvoihin

Kuva: Johannes Ijäs
Olli Kannas (vasemmalla) ja Antti Rautava avasivat Demokraatille tietopalvelun salat.

Eduskunnan tietopalvelun laskelma osoittaa… Ette kai te epäile eduskunnan tietopalvelun laskemia lukuja… Tällaista puhetta kuulee eduskunnan täysistunnossa nykyisin melko usein, etenkin budjettikeskustelussa. Eilenkin tietopalveluun viitattiin useamman kerran.

Oppositio saattaa pistää hallitusta koville tietopalvelusta saamiensa laskelmien avulla. Tiedolla on oma tärkeä vaikutuksensa keskustelusta aina toteutuneeseen politiikkaan saakka.

Esimerkiksi vasemmistoliitto teetti hallituksen ensi vuoden talousarviosta tietopalvelulla laskelman. Tulos osoitti, että työttömien, pienituloisten eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja pienipalkkaisten ostovoima heikkenee.

Suurituloisimpien ansioita veronkevennykset kasvattavat jopa sadoilla euroilla vuodessa. Laskelman pohjalta käytiin syksyllä tiukkaa keskustelua.

SDP:n tuoreessa vaihtoehtobudjetissa kerrotaan, että eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140–250 miljoonalla eurolla. Tätäkin laskelmaa sivuttiin eilisessä budjettikeskustelussa.

”Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen.”

Mikä eduskunnan tietopalvelu on? Onko se hallituksen väline taata oman politiikkansa uskottavuus vai opposition salainen ase koettaa saattaa hallitus faktatiedolla liriin?

Demokraatti vieraili tietopalvelun väliaikaistiloissa Helsingin Kampissa, Antinkadulla. Tietopalvelupäällikkö Antti Rautava ja ekonomisti Olli Kannas juttelevat lupsakasti, mutta pitäytyvät samalla tiukasti virkamiehen rooleissaan: politiikkaa tietopalvelussa ei tehdä.

Kyse on tiedon, faktan tuottamisesta, etenkin oppositiopuoleiden mutta myös hallituspuolueiden palvelemisesta. Tietopalvelun asiantuntemusta hyödynnetään vuosi vuodelta yhä enemmän. Kyseessä on eduskunnan sisäinen palvelu.

Se on perustettu jo vuonna 1956. Ensin vastaava perustettiin Ruotsissa ja kuten niin usein, sitten Suomessakin innostuttiin. Antti Rautava kertoo, miten ensi alkuun osapäivätoiminen ”heppu” teki tietopalvelussa kirjallisuuslistoja. Toiminta oli hyvin pienimuotoista. 1960-luvulla tietopalveluun tuli jo päätoimistakin väkeä.

Tänä päivänä palvelu on osa eduskunnan tieto- ja viestintäyksikköä. Työntekijöitä on 13, muun muassa 4 ekonomista, verojuristi ja sote-asiantuntija. Henkilömäärä on kasvanut aivan viime aikoina. Välttämättä nopeaa kasvua ei sen vuoksi olekaan enää luvassa.

– Täytyy olla realisti työntekijöiden suhteen ja lähteä siitä, että julkinen hallinto ei nyt ainakaan kasva. Olemme kasvaneet eduskunnan sisällä, kun muut yksiköt ovat joutuneet säästämään. En tiedä, miten 5 vuoden päästä eduskunnan kanslia asioita painottaa. Resurssikysymykset eivät ole helppoja, Antti Rautava pohtii.

Viime aikoina tietopalveluun on palkattu erityisalueiden asiantuntijoita.

– Tuotteetkin rupeavat olemaan muistioita, selvityksiä ja analyyseja. On kiireaikoja, sitten on sellaisia, ettei ole niin kiire. Riippuu poliittisesta tilanteesta, nyt ei ole rauhallista, Antti Rautava kuvaa ja viittaa kiivaana käyvään budjettikeskusteluun.

”On mennyt kuin häkä asiakaspuoleen.”

Olli Kannaksen mukaan nimenomaan taloudellisten laskelmien kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Ne ovat usein työläitä. Niitä tuotetaan tietopalvelussa tiimityönä.

– Noin puolet tilatusta tiedosta ylipäänsä liittyy talouteen. Talouslaskelmapalvelu on mennyt kuin häkä asiakaspuoleen ja se on saanut julkisuutta ja sillä on selvää vaikuttavuutta poliittiseen prosessiin, Antti Rautava jatkaa.

Eduskunnan tietopalveluun tulee peräti parituhatta erilaista toimeksiantoa vuodessa.

– Tärkeimmät asiakkaat ovat kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja kansanedustajien avustajat, siis poliittiset työntekijät. Sen lisäksi me palvelemme jonkin verran eduskunnan virkamiehiä. Meillä on myös eurooppalaisten parlamenttien välinen verkosto. Ulkomailta tulee noin 300 toimeksiantoa vuodessa.

Tietopalvelun taloudelliset laskelmat –palvelu tekee vaikutuslaskelmia politiikkamuutosten taloudellisista vaikutuksista. Vero- ja sosiaaliturvareformien talousvaikutuksia mallinnetaan Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla.

SISU on käytössä myös ministeriöissä ja erilaisissa tutkimuslaitoksissa.

– Esimerkiksi Suomen Pankki analysoi sen sijaan enemmänkin makrotalouspuolta, johon me emme juuri anna vastauksia. Merkittävä osa taloudelliset laskelmat -palvelun toimeksiannoista liittyy tulonsiirtojärjestelmään ja niiden fiskaalisten vaikutusten analyysiin. Jos vaikka henkilöverotusta tai sosiaaliturvaa muutetaan, voidaan selvittää, mitä se tarkoittaa julkisen talouden ja tulonjaon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi erilaisten perheiden taloudellisen asemaan tai työnteon kannustimiin.

”Se on maailmanhuippua.”

Opposition vaihtoehtobudjeteista keskustelulle on nykyisin varattu eduskunnassa oma aikansa. Jo muutamana syksynä kaikki oppositioryhmät ovat teetättäneet eduskunnan tietopalvelulla laskelmia vaihtoehtobudjettejaan varten.

– Meidän palvelu on reaktiivinen eli teemme laskelmia vain toimeksiannosta. Esimerkiksi vaihtoehtobudjetit eivät myöskään tule kokonaisuuksina pöydillemme laskettaviksi. Oppositioryhmillä on mahdollisuus lasketuttaa niitä asioita, joita he haluavat. Meillä ei ole myöskään kaikkiin kysymyksiin käytettävissä tarvittavia aineistoja ja välineitä, Olli Kannas kertoo.

– Parhaassa tapauksessa tapaamme jo loppukesästä eduskuntaryhmien edustajia. Siinä he jo ensi kerran tuovat esiin tarpeitaan, mihin he tarvitsevat analyysejä tai lukuja ja faktaa oman budjettivaihtoehtonsa tueksi. Jossain vaiheessa heiltä tulee lopulliset kysymykset varsin tarkalle tasolle vietynä esimerkiksi siihen liittyen, millainen se heidän veropoliittinen linjansa on. Siitä laskemme mitä pystymme. Usein työ on aika vuorovaikutteista.

Viime kädessä eduskuntaryhmät itse päättävät, kuinka ne tietopalvelulta tilaamiaan laskelmia, analyysejä ja erilaisia tietoja hyödyntävät, jos hyödyntävät.

– Tämä on virkamiestoimintaa, muistion toimittamisen jälkeen on asiakkaan asia, mitä hän sillä tekee.

Antti Rautava kertoo, miten Ruotsin parlamentin tietopalvelussa on tehty mielenkiintoinen havainto palvelun toiminnan seurauksista: Tietopalvelun tuottaman tiedon vuoksi parlamentissa ei kiistellä enää kovin paljon faktoista. Sen sijaan kiistely ja keskustelu on siirtynyt arvoihin ja arvovalintoihin.

Tässä mielessä Rautava pitääkin hölmönä puhetta faktojen jälkeisestä yhteiskunnasta (post-fact society).

– Suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä käytetään enemmän faktatietoa kuin koskaan. Sitä tuotetaan paljon ja se on maailmanhuippua.

Täytyy osoittaa, missä tietoon on viitattu.

Jos puolue tai kansanedustaja ei saa tietopalvelun laskelmista ”miellyttävää” tai hyödyllistä tulosta, tieto ei tule julkiseksi, jollei sitä itse julkista tai jollei siihen jossakin yhteydessä viitata.

– Tietopalvelu mahdollistaa politiikkavaihtoehtojen pyörittelyn ilman välttämätöntä tarvetta julkiseen keskusteluun niin hallitus- kuin oppositioryhmien puolella, Antti Rautava sanoo.

Muista tietopalvelun tuottamista tiedoista kuin laskelmista äärimmäisen pieni osa päätyy julkisuuteen.

– Merkittävä osa vaihtoehtobudjettilaskelmista on julkisia. Muutoin laskelmistakaan suurin osa ei tule julkisiksi. Jos joku, esimerkiksi media, pyytää meiltä tietoa, täytyy osoittaa, missä kyseiseen tietoon on viitattu. Toive olisikin, että vaihtoehtobudjetteihin laitettaisiin suorat lähdeviitteet. Silloin olisi helppo tarkistaa viittaus sieltä ja antaa tieto kelle vaan, joka haluaa, Rautava toteaa.

Hänen mukaansa tietopalvelua ei juuri puolueista kritisoida.

– Mutta kysymyksiä tulee. Tulkinnanvaraisuutta liittyy aina asioihin. Eivät vaikutusarvoinnitkaan ole aukottomia.

Tänä syksynä Antti Rautavan on yllättänyt, miten paljon hallitusryhmätkin ovat tietopalvelua käyttäneet.

– Hiffattiin se, että hekin tulevaa politiikkaansa funtsivat siellä ja katse on aina seuraavissa vaaleissa, Rautava toteaa.

”Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat nopeammin haltuun.”

Siihen Antti Rautuava ei ota kantaa, mikä eduskuntaryhmä osaa parhaiten hyödyntää palvelua.

– Kaikkien ryhmien osalta yhteistyö on mennyt eteenpäin. Tämä on kuitenkin aika tuore palvelu eduskunnassa. Alkuaikoina tietyt ryhmät ottivat tämän nopeammin haltuun. Se on tasoittunut. En näe ainakaan näin syksyllä kauhean isoja eroja oppositiopuolueiden välilä, Olli Kannas sanoo.

– Tikkutilastoa on tehty hallitus-oppositioasetelmalla, se on aika tasan, Antti Rautava toteaa palvelun käytöstä.

– Jos talouspuolta miettii, hallituspuolueet käyttävät vähän. Jos katsoo tietopalvelun kokonaisuutta, käyttö tasoittuu huomattavasti opposition ja hallituksen välillä. On olemassa linjaus, että kiireisinä aikoina oppositioryhmien toimeksinannot priorisoidaan. Varsinkin syksyllä näin on jouduttu joskus tekemäänkin, Olli Kannas kertoo.

– Tämä on kehittyvä palvelu. Vaihtoehtobudjettejakin on tehty kunnolla vasta pari kolme vuotta. Pienillä oppositioryhmillä on vähemmän omia voimavaroja käytössään, he tukeutuvat meihin enemmän. Isoilla oppositioryhmilläkin, kuten demareilla nyt on traditionaaliset taustavoimat, joita he myös käyttävät, Antti Rautava sanoo.

Opposition aseman vahvistaminen on tärkeää.

Ruotsissa oppositiopuolueet hyödyntävät tietopalvelua enemmän kuin hallitus. Rautava arvioi sen johtuvan siitä, että maassa on listavaali. Suomen henkilövaalijärjestelmässä puolestaan jokaisen edustajan on luotava itsestään aktiivista kuvaa muun muassa juuri erilaista tietoa hyödyntämällä.

– Leimallisesti tietopalvelu palvelee yksittäisiä kansanedustajia, laskelmapuoli on tietopalvelussa erikseen. Jos kaikki 200 hyödyntäisivät taloudelliset laskelmat -palvelua runsaasti, se olisi tukossa heti, siksi pyrimme ensisijaisesti palvelemaan esen avulla duskuntaryhmiä, Olli Kannas sanoo.

– Emme varsinaisesti tee laskelmia suoraan hallituksen esityksiin. Kun oppositio esittää oman vaihtoehtonsa, siinä vaiheessa astumme kuvaan, Olli Kannas sanoo.

Antti Rautava painottaa, että nimenomaan opposition aseman vahvistaminen on tärkeää, koska Suomen poliittisessa järjestelmässä sen asema on melko heikko. Esimerkiksi valtiovarainministeriön iso koneisto on hallituksen käytössä. Toisin kuin tietopalvelussa, valtiovarainministeriössä pystytään laskemaan myös taloudellisten päätösten dynaamisia vaikutuksia.

Tietopalvelu tekee hyvin monenlaisia selvityksiä, analyyseja ja tiedonhakuja eduskunta-asiakkailleen. Vertailevaa tietoa voidaan hankkia myös muista maista, esimerkiksi niiden lainsäädännöstä tai yhteiskunnallisista oloista. Tarjolla on myös muun muassa mediaseurantaa.

– Oikeasti se on sillä tavalla, että eduskunta on 200 kansanedustajaa ja kaikki muu porukka avustaa heitä. Me olemme siinä paletissa yksi osa. Tietopalvelun etu on se, että tämä on virkamiestoimintaa ja täysin puolueetonta, Antti Rautava sanoo.

– Perusajastus tietopalvelun talouspuolella on talouspolitiikaan tietoperustan vahvistaminen ja asiapohjaisen talouspoliittisen keskustelun edistäminen mahdollistamalla myös oppositiolle omien vaihtoehtojen konkretisointi, Olli Kannas kiteyttää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kritisoi marinoituja lihoja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jari Leppä ei itse osta valmiiksi marinoituja lihoja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, etteivät kaupassa myytävien valmiiksi marinoitujen lihojen merkinnät eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin kunnossa.

– Marinadien merkinnät eivät ole tällä hetkellä riittävän kattavat, jotta kuluttaja pystyisi tekemään valinnan. Ennen kaikkea se on kaupan asia panna kuntoon nämä asiat ja totta kai, kun esimerkiksi näitä kaupan omia tuotemerkkejä tehdään, määritellä se, että siellä kerrotaan kaikkien lihaa sisältävien tuotteiden osalta, mistä liha tulee.

Lepän mukaan pitää kertoa myös se marinadissa olevan lihan laatu.

– Se on asia, jossa kuluttajalla pitää olla aito valinnanmahdollisuus. Se on kaiken a ja o. Jotta aito valinnanmahdollisuus on, kuluttajan pitää tietää asiat tarkasti.

– Se on tosi tärkeää informaatiota myös kansanterveyden näkökulmasta, että onko noudatettu suomalaisen eläinsuojelulain minimivaatimuksia. Lisäksi onko liha tuotettu hormoneilla ja onko käytetty antibiootteja ruokinnassa – meillä Suomessahan nämä ovatkin kiellettyjä.

Jari Leppä ei itse käytä valmiiksi marinoituja lihoja.

– Minä marinoin sitten itse, millä marinoin, kotimaista lihaa.

Hän ei kuitenkaan olisi poistamassa kaupoista marinoituja lihoja.

– Jos kuluttajat haluavat ostaa, kyllä minusta niitä voi tarjota. Mutta sillä ei saa hämätä sitä, mitä se tavara on.

Keskustelua aiheesta

Rinne vaatii perustuslakivaliokunnalle työrauhaa: ”Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Nyt pitää antaa työrauha perustuslakivaliokunnalle käsitellä asiaa asianmukaisesti ja juridisilla perusteilla. Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys ympäriltä ja antaa perustuslakivaliokunnan tehdä tehtävänsä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa ja muistuttaa, että vasta sen jälkeen on arvioinnin aika.

Hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat tänään alkaneet kiistellä julkisesti sote-valinnanvapauslainsäädännön etenemisestä. Perustuslakivaliokunta työstää sote- ja maakuntalaeista paraikaa lausuntoa, jonka on määrä valmistua tällä viikolla.

– Nyt tuntuu, että tässä on hallituksen sisällä niin kovat jännitteet, että se pyrkii heijastumaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, oppositiojohtaja Rinne huolehtii Demokraatille.

Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko esitti tänään Lännen Mediassa, että maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

Ministerin haastatteluun reagoi voimakkaasti esimerkiksi keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään Risikon ehdotus on käsittämätön, koska maakuntalain kohdalla ei ole perustuslaillisia ongelmia.

– Ministeri Risikon tapa ehdollistaa hallituksen tärkeimmän uudistuksen toteuttaminen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi, Vanhanen sanoi.

Rinne maakuntavaaleissa: Ei vaikuta tammikuulta.

Työrauhaa perustuslakivaliokunnalle vaativa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että eduskunta päättää omat työtarpeensa vasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan lausunto saadaan ensin ulos.

Iso kysymys on myös, myöhästyykö sote- ja maakuntapaketti niin paljon, että tammikuun maakuntavaalit eivät toteutuisikaan.

– Meidän mielestä se on ollut koko ajan vähän kyseenalaista tammikuuhun laittaa. Euroopan neuvostolla on suositukset siitä, että vuoden pitäisi olla lainsäädäntö voimassa, ennen kuin vaaleja järjestetään, ja nyt ollaan kaukana siitä, Rinne sanoo.

Koska vaalit pitäisi pitää?

– Jos ylipäätään maakuntavaaleja tarvitaan, niiden aika ei varmaan tuossa tammikuussa nyt näyttäisi olevan, hän vastaa.

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään katsoneet, että valinnanvapauteen ja pakkoyhtiöittämiseen liittyy sotessa suuria ongelmia. Juuri ne ovat nyt perustusvaliokunnasta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aiheuttamassa isoimmat vaikeudet, mikä on saanut myös hallituspuolueet entistä voimakkaammin keskenään napit vastakkain.

Haatainenkin rauhoittelee hallituksen sisäistä kiistaa ja toivoo yhteistyötä.

Rinteen tavoin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen toivoo eduskunnalle työrauhaa.

– Rauhoittelisin tätä keskustelua. Nämä ristiriidat näyttävät nyt olevan hallituksen sisällä kovasti, hän sanoo Demokraatille.

Haatainen toivoo, että soteen haettaisiin yhdessä ratkaisua. Viime hallituskaudella asiaa valmisteltiin parlamentaarisesti.

– Etsitään se ratkaisu, koska soten ratkaisun löytäminen on tärkeää. Mutta ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joita ei voi sitten myöhemmin perua, Haatainen sanoo ja viittaa hallituksen kaavailemaan yhtiöittämismalliin.

Haatainen odottaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

– Kun se saadaan, sosiaali- ja terveysvaliokunta alkaa heti käsitellä sitä. Käymme sen huolella läpi. Sitten päätämme, mitä se edellyttää ja mitä tämän kanssa jatketaan. Jatkoaskelmerkit riippuvat nyt siitä lausunnosta.

Haatainen sanoo, ettei pysty ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, voidaanko kokoomusministeri Risikon katsoa painostaneen perustuslakivaliokuntaa.

– En ole perustuslakivaliokunnassa.

Siirtyvätkö maakuntavaalit?

– Riippuu siitä, mikä (perustuslakivaliokunnan) lausunnon sisältö on. Jos isosti pitää mennä uudelleenvalmisteluun, silloin aikataulu näyttäytyy entistä entistä vaikeampana, Haatainen toteaa.

Vanhanen selvitti lausuntoaan.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) painotti tänään eduskunnassa sanamuotojaan siinä, mitä hän oli sanonut Paula Risikon toiminnasta, joka siis Vanhasen mukaan ”voidaan tulkita” perustuslakivaliokunnan painostamiseksi.

– Minusta olisi kaikkein parasta, että silloin kun asia on perustuslakivaliokunnassa, siihen ei ulkopuolelta millään tavalla spekuloinneilla puututa, Vanhanen jatkoi.

Hän katsoi puolustavansa eduskuntainstituutiota.

– Perustuslakivaliokunnalla pitää olla työrauha.

Vanhasen mukaan nyt ei kannata käydä sellaista pohdintaa, jossa soten valinnanvapautta ja maakuntalakia kytkettäisiin toisiinsa.

– Se helposti tulkitaan siihen, että yritetään perustuslakivaliokuntaa painostaa. Antaa nyt valiokunnan tehdä täysin rauhassa töitä ja muiden asia on sitten toimia sen juridisen harkinnan mukaisella tavalla, mihin perustuslakivaliokunta päätyy, Vanhanen sanoi medialle.

”Suomen malli kariutui jo talvella” – vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa, mutta sillä tavoiteltuja etuja voidaan hakea syksyn neuvotteluissa, sanovat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Niin sanotussa Suomen mallissa vientialojen liitot olisivat määritelleet kustannustason, johon muut palkat sovitetaan.

Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tavoittelevat yhä samanaikaisia neuvotteluita ja ”laajaa yhdenmukaista viennin päänavausta”.

– Mitä yhdenmukaisemmat ratkaisut ovat, sitä suurempi ohjausvaikutus työmarkkinoilla on, Inkeroinen sanoo STT:lle.

Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa. Sen jälkeen umpeutuvat muiden vientialojen sopimukset. Suuri osa julkisen sektorin ja palvelusektorin työehtosopimuksista umpeutuu vuoden päästä tammikuussa.

Työntekijäpuolta edustava Aalto uskoo, että syksyn neuvotteluissa on mahdollista löytää yhteinen näkemys palkankorotusten tasosta. Aalto ei halua vielä kommentoida teollisuusalan palkankorotustarvetta.

– Palkankorotukset neuvotellaan työnantajan kanssa.

Uuden Teollisuusliiton muodostaneet Metalliliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM menevät syksyn liittokierrokselle erillisinä liittoina, mutta yhteistyössä.

Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin.

Suomen malli kariutui Aallon mukaan jo talvella, kun Metsäteollisuus irtautui siitä ja EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Työntekijäpuoli totesi, että Suomen mallissa ei liikuta ennen kuin irtisanotut sopimukset on neuvoteltu työehtosopimuksiin, Aalto sanoo.

– Keskusteluissa jäätiin siihen, että keskusjärjestösopimuksia ei ole pantu täytäntöön, joten edellytyksiä ei ole jatkaa muissa asioissa.

Viimeiset keskustelut käytiin Aallon mukaan useita viikkoja sitten, mutta nekään eivät olleet kovin toiveikkaita mallin syntymisen kannalta.

– Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin Teollisuusliiton liitot. Jotta löytyisi jokin malli, pitäisi olla isompi porukka. Yhden liiton voimin mallia ei synny.

Inkeroisen mukaan sisällöstä ja tavoitteista työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat sinänsä samaa mieltä. Hänen mukaansa tavoite oli, että vientiteollisuuden pitää määritellä työmarkkinoilla kustannuskehityksen katto ja muille toimialoille esitetään, että ne ottavat huomioon viennin hintakilpailukyvyn tarpeet.

Hallitus seuraa Suomen mallin etenemistä tiiviisti ja katsoo tammikuussa mikä tilanne on, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä korostaa, että hallitus on pitänyt oman osansa kilpailukykysopimuksesta.

”Onko työnantajaliittojen organisoituminen oikealla tolalla?” – Teollisuusliiton Aalto haastaa keskustelemaan sopimuksista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa) haluaa haastaa työmarkkinaosapuolia pohtimaan, onko nykyinen sopimusjärjestelmä pysynyt työmarkkinoiden muutoksessa mukana.

– Asiaa voi pohtia monelta kantilta, Aalto toteaa.

– Yksi näkökulma on esimerkiksi se, että minkälaisia työehtosopimuksia ylipäätään on olemassa.

Aallon mukaan sopimusjärjestelmää arvioidaan usein palkansaajien näkökulmasta. Työnantajapuolen järjestäytyminen jää täten vähemmälle huomiolle.

– Yksi tapa pohtia sopimusjärjestelmän toimivuutta on katsoa sitä työantajaliittojen kautta.

– Kun kokonaisuutta arvioi, niin siellä on pieniä työnantajaliittoja, jotka neuvottelevat yhden tai korkeintaan muutamia sopimuksia. Toisella puolella on palkansaajaliittoja, jotka puolestaan neuvottelevat kymmeniä ja kymmeniä työehtosopimuksia useiden eri työnantajaliittojen kanssa.

Tapa pohtia sopimusjärjestelmän toimivuutta on katsoa sitä työantajaliittojen kautta.

Aalto kertoo, että esimerkiksi tulevan Teollisuusliiton piirissä on 34 työehtosopimusta. Neuvottelukumppaneina Teollisuusliitolla on Aallon muistin mukaan puolestaan 17 työnantajaliittoa.

– Haastaisinkin nyt keskustelemaan siitä, onko työnantajaliittojen organisoituminen oikealla tolalla.

Työmarkkinamallit herättävät tällä hetkellä paljon porua. Aallosta olisi kuitenkin syytä käsitellä ennen kaikkea sitä, että miten koordinaatiota saadaan syntymään, jos jommankumman osapuolen organisoituminen on kovin hajanaista.

– Siinä mielessä meillä (Teollisuusliitolla) on nyt otollinen tilanne, kun saamme oman puolemme järjestykseen. Joku voikin pohtia, vastaako työnantajapuoli tähän meidän liittofuusioomme.

Keskustelua voitaisiin käydä myös työehtosopimusten sisällöistä.

Aallon mukaan keskustelua voitaisiin käydä myös työehtosopimusten sisällöistä ja niiden sopivuudesta muuttuneille työmarkkinoille.

– Kokonaan toinen keskustelu on se, että onko työehtosopimukset sellaisia, joita pitäisi arvioida. Tai ylipäätään missä pitää sopia.

– Tätä myöskin haastan meitä miettimään.

Työmarkkinasopimuksista puhuttaessa kohistaan paraikaa paikallisista ja yrityskohtaisista sopimuksista. Aallon mukaan työntekijäpuolen tulisikin analysoida työehtosopimuksia hieman tarkemmin, kuin vain todeta niiden olevan ”nyt hyviä”.

Aalto pohtii, että osissa sopimuksista paikalliseen sopimiseen on merkittäviä mahdollisuuksia.  Mutta sitten on sellaisia sopimuksia, joissa mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ei ole.

– Kyllä meillä pitää olla rohkeutta näitä asioita käsitellä ja niistä keskustella. Myös laajemmin, kuin vain yhden tai kahden toimijan kesken.

Teollisuusliiton tavoitteita syksyllä käytävään neuvottelukierrokseen Aalto ei halua käsitellä julkisuudessa.

– Sitten kun aloitamme aikanaan neuvottelut työnantajien kanssa, niin kerromme sitten tavoitteitamme heille.

 

Poliisi purki Suomi ensin -mielenosoitusleirin Rautatientorilta – kolme pidätettiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Helsingin poliisi on purkanut Suomi ensin -mielenosoittajien leirin Helsingin Rautatientorilta.

– Tilanne Rautatientorilla alkaa olla ohi. Teltan viimeisiä osia lastataan autoon. Väki alkaa vähentyä, poliisi tiedotti asiasta Twitterissä.

Puoli seitsemän aikaan poliisi tiedoitti, että tilanne Rautatientorilla on Helsingin poliisin mukaan rauhtoittumassa.

Poliisi kertoi aikaisemmin tänään purkavansa rautatientorilla 136 päivää olleen Suomi ensin -mielenosoitusleirin. Pollisi perusteli purkamista kokoontumislailla.

– Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Mielenosoituksen järjestäjä ei ole noudattanut poliisin aiemmin antamaa määräystä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi, poliisi kertoi Twitterissä.

Poliisi kertoi myöhemmin olevansa paikalla Rautatientorilla, ja varmistavansa mielenosoituksen päättymisen.

Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle.

Helsingin Sanomien mukaan tilanne rautatientorilla oli erittäin latautunut.

Myöhemmin poliisi kertoi pidättäneensä toistaiseksi kolme henkilöä.

– Rautatientorilta poliisi ottanut toistaiseksi kolme henkilöä kiinni. Kaksi niskottelusta ja yksi poliisin vastustamisesta.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa Oikeus elää -leiri ja maahanmuuttokielteinen Suomi ensin -leiri ovat osoittaneet mieltään Rautatientorilla useita kuukausia. Suomi ensin -leiri on ollut pystyssä yhteensä 136 vuorokautta.

Leirejä oltiin viimeksi häätämässä toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin alta. Tuolloin Helsingin kaupunki ilmoitti, että mielenosoitusten on siirryttävä muualle, koska kaupunki on vuokrannut alueen useille eri kesätapahtumille. Siirtämispäätös peruttiin kuitenkin myöhemmin.

Juttua ja otsikkoa on päivitetty klo 19:45.