– Ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Isolle osalle työttömiä luodaan lisää velvoitteita ja heitä kytätään jatkossa entistä tarkemmin.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehty mittavat leikkaukset ja niitä on kohdistettu myös aktiivisuuden kannustimien leikkauksiin. Työttömyysturvan omavastuuta on lisätty ja kestoa lyhennetty. Samaan aikaan työvoimapoliittisten toimien määrärahaa, erityisesti koulutusta, leikattiin mittavasti.

– Myös vaikeimmassa asemassa olevien työttömiä auttava järjestöjen palkkatuki on romahtanut. Monet järjestöt joutuvat luopumaan työllistämisestä, koska palkkatukirahat on olleet jo keväällä loppu, Filatov jatkaa.

Filatov muistuttaa, että järjestöjen työllistämistoimilla on siivottu ikäihmisten koteja, tarjottu kotiapua sotaveteraaneille, huolehdittu vanhusten kaupassakäynnistä, tarjottu omakotitalkkareita, tuettu nuorten ja lasten liikuntaharrastuksia ja tehty paljon yhteiskunnallista hyvää.

Työmarkkinoiden rakennemuutos on nopeaa. Filatovin mukaan sen vuoksi onkin järjetöntä, että kouluttautumismahdollisuuksia ajetaan alas.

Aikuisten koulutustukea leikattiin, vaikka se auttaa säilyttämään työpaikan ja tukee työvoimapula-alojen koulutusta. Työttömien omaehtoisen koulutuksen korvauksia leikattiin ja työvoimapoliittista koulutusta leikattiin rajusti.

Ammatillinen tutkintoon tähtäävä koulutus integroidaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtuonosuuspohjaiseen koulutukseen.

Filatovin mukaan se jäykistää koulutuksen hankintaa ja aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu. Koulutusresurssit vähenevät ja ja uudistuksen painottuessa nuoriin, säästö kohdentuu aikuisiin.

– Riskinä on,  että koulutustarjonta jakautuu alueellisesti, siten että se ei palvele korkean työttömyyden alueita eikä riittävästi alueita, joissa työvoiman kysyntä kasvaa.

Filatovin mukaan reagointikyky rakennemuutoksiin heikkenee. Rahat jaetaan vuosittain.

– Nykyjärjestelmä on pystynyt nopeasti ohjaamaan koulutustresurssia rakennemuutospaikkakunnille ja isojen investointien alueille.

Tarja Filatov toteaa myös, että työvoimapoliittisen  koulutuksen  volyymi on  laskenut  ja  painopiste on  siirtynyt  omaehtoisen  koulutukseen.  Kaikki  halukkaat  eivät nykyisin  saa  oikeutta  omaehtoiseen  koulutukseen.

Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerien tulkinta on hankalaa ja eri TE-toimistojen päätökset vaihtelevat.

– SDP katsoo, että omaehtoista koulutukseen pääsyä tulee vahvistaa ja pääsykriteereistä on luovuttava määräaikaisesti.

Hallitus on siirtämässä TE-palvelujen vastuuta vuoden 2019 alusta maakunnille ja entistä enemmän markkinoiden hoidettavaksi.  ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan. Filatov toteaa uudistuksen jäljittelevän sotea.

– Ei ole viisasta pistää koko hallintoa samaan aikana sekaisin samaan aikaan. Soten maakuntamalli pitäisi ensin saada käyntiin toimivasti ja vasta sitten integroida muita toimintoja maakuntiin.

– Ylipäätään työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa, koska pitäisi edistää koko Suomen työmarkkinoita ei vain maakuntapalasten. Miksi Kanta-Hämeen maakunnalla olisi intressi huolehtia Päijät-Hämeen työvoiman saatavuudesta?
Tiedämme kunnista, että kuntarajat ylittävä yhteistyö ei aina ole helppoa. Oma suu on lähinnä.

Tilaaja-tuottajamallista ollaan kunnissa luopumassa, koska se tuo kaksinkertaista byrokratiaa ja on markkinapuutetilanteissa nostanut hintoja. Nyt työvoimapalvelut halutaan kuitenkin viedä pakkoyhtiömallilla markkinoille.

– Filosofiana on synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Siis synnyttää bisnestä yrityksille, mutta minne unohtui työttömän auttaminen? Varsinkin vaikeasti työllistyvän.

– Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömien palveluille ei synny kaupallisia markkinoita. Yhtiöpakko lopettaa monen palveluntuottajan palvelut. Välityömarkkinat kuihtuvat ja vaikeimmassa asemassa olevien palvelut uhkaavat kadota.

Tarja Filatov muistuttaa, että tällä hetkellä säätiöt  ja yhdistykset työllistävät pitkään työttömänä olleista merkittävän  määrän verrattuna markkinaehtoisiin yrityksiin. Työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille, mihin kaikki eivät kuitenkaan yllä. Sen vuoksi SDP:n kanta on Filatovin mukaan välityömarkkinoiden vahvistaminen eikä purkaminen.

Työllistymistä edistävä yhteispalvelu (TYP) on monialainen yhteistyöverkosto, joka on tuonut yhteen työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan. Palvelu on tarkoitettu pidempään työttömänä olleille. Nyt tämä laki ollaan kuitenkin purkamassa.

Filatov ihmettelee tätä, sillä mekanismi on kiistatta toimiva. Se aloitettiin Lipposen hallituksen aikana, jolloin Filatov oli työministerinä ja lakisäästeistettiin viime kaudella, jolloin puolestaan Lauri Ihalainen oli työministerinä.

– Tutkimustulokset osoittavat, että konsepti on toimiva ja asiakaspalaute on kiittänyt yhden luukun periaatetta.

– On vaikea ajatella, että yksityinen sosiaali-ja terveyspalveluyritys ja työttömille palvelua tarvitseva yritys tekevät kiinteää yhteistyötä ellei siihen oli lailla tai rahoituksella luotu kannusteita. Nyt ei ole, Filatov lisää.

– Työvoimapalveluiden rahoitus, jopa palkkatuki, on samassa säkissä kuin terveydenhuollon. Ei ole vaikea arvata kumpaa priorisoidaan. Varsinkin kun rahoitus on riittämätöntä molemmissa.

SDP pitäisi kiinni tästä pitkäaikaistyöttömien kolmikantaisesta palvelukonseptista ja kehittäisi TYPpiä edelleen. Henkilökohtaisen  palvelun  tarve  on  tunnistettava  ja  sille on turvattava kunnon resurssit,  vaikka sähköisillä palveluilla voidaan korvata osa työvoimapalvelusta.

Filatovin mukaan hyväkään työllisyystilanne ei poista tehostetun palvelun tarvetta kilpailun kiristyessä ja työmarkkinoiden  monimutkaistuessa.

– Työvoiman  monialaisista  palveluista  säädettyä  lakia  ei saa  purkaa, hän painottaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla.

– Netin hyödyntäminen  on  hyvä asia, mutta kategorinen määrällinen velvote hakea 12 työpaikkaa 3 kuukauden aikana ja viikottainen raportointivelvollisuus on enemmän kyttäämistä kuin työtöntä tukevaa toimintaa. Mekanismi perustuu ajatukseen, että työtön ei hae töitä. Jos haluaa kiertää työnhakua, on helppo lähettää heikkoja hakemuksia, Filatov sanoo.

– Jos robotti tarjoaa työpaikkoja haettavaksi, myös ihmiset “robotisoivat” hakunsa. Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu.

12 työhakemusta ei ole Filatovin mukaan keskimääräisesti paljon, suurin osa ihmisistä hakee satoja työpaikkoja.

– Ilman koulutusta olevalle, vaikean työttömyyden alueella asuvalle ihmiselle se on paljon. Avoimia työpaikkoja, joita voisi hakea, ei niin vain löydy, kansanedustaja muistuttaa.

Jos työttömällä on työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä esteitä, tusinan työpaikan hakeminen voi olla tuskaista.

– Mekanismi johtaa siihen, että hakemuksia tulee työnantajillekin vain muodon vuoksi. Työnantajan on vaikeampi seuloa parhaat hakemukset massasta. Viikottainen raportointi johtaa mittavaan 17 miljoonaa/vuosi raporttien määrään. Byrokratiaa piti vähentää ei lisätä.

Hallituksen kaavailemassa niin kutsutussa aktiivimallissa puolestaan edellytetään täyden työttömyysturvan saannin edellytyksenä työntekoa tai aktiivitoimissa olemista. Tätä Filatov pitää epätasapainoisena.

Mallissa työttömällä on velvollisuus tehdä työtä tai olla aktiivitoimissa, muuten turvaa leikataan lähes viisi prosenttia.

– Työtön ei kuitenkaan voi itse päättää sitä, saako työtä tai aktiivitoimia. Työpaikan saannista päättää työnantaja ja aktiivitoimista työhallinto. Edes työhallinnolle ei ole luotu velvoitetta tarjota aktiivitoimia, jos työtön niitä haluaa.

Jos työtön kieltäytyy työstä tai aktiivitoimista Filatovn mukaan on hyväksyttävää, että tuki alenee. Hän kuitenkin huomauttaa, että on paradoksaalista, että jos työtön ei löydä työtä etsimisestään huolimatta, hänen työttömyysturvansa alenee.

Lue 11.5. ilmestyvästä Demokraatista lisää Filatovin ja muiden asiantuntijoiden kantoja hallituksen työllisyyspolitiikkaan.