– Olemme huolestuneena seuranneet hallituksen aikeita tuoda eduskuntaan palkansaajien yksilöperusteisen irtisanomisturvan heikentämisesityksen. Esityksen, mikä lisää turvattomuutta ja eriarvoisuutta, Ihalainen luonnehti.

Hän jatkoi ihmettelemällä, että edes hallituksen tilaamien selvitysten perusteella esityksellä ei ole sen toivomia työllisyysvaikutuksia.

– Ja tuottavuushyödytkin haihtuvat, kun epävarmuus, turvattomuus ja eripura työpaikoilla kasvaa.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen kysyi ensimmäisenä eduskunnan suullisella kyselytunnilla torstaina. Lehtikuva

Kaikki palkansaajajärjestöt ovat jyrkästi vastustaneet hallituksen kaavaileman esityksen eteenpäin viemistä. Ihalaisen mukaan hallituksen ei pitäisi nyt olla riidanhaastaja.

Ihalaisen kysymykseen vastasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä korosti hallituksen tekevän kyseisen esityksen, jotta työllistämisen kynnys pienentyisi nimenomaisesti kaikkein pienimmissä yrityksissä.

– Esityksen jälkeenkään irtisanominen ei ole helppoa, eikä pidäkään olla helppoa. Vaan siihen pitää olla aina hyvin vakavat perustelut, Sipilä painotti.

Ihalainen esitti hallitukselle seuraavaksi neljä konkreettissta keinoa, joilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) voitaisiin tukea ilman irtisanomisturvan heikentämistä.

Ihalaisen mukaan yrityksiä voisi esimerkiksi kannustaa palkkaamaan ensimmäisen työntekijän tarjoamalla 20 000 euron veroporkkanaa ja yritysten työllistämiskynnystä voisi parantaa ottamalla käyttöön työllistämissetelin. Lisäksi Ihalainen esitti arvonlisäveron alarajan nostamista, joka auttaisi työllistymiseen.

– Tuetaan pk-yrityksiä heidän tuskissaan ja ongelmissaan, muun muassa rekrytointiongelmissa. Ja autetaan heitä selviytymään vaikeista tilanteista ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Miten suhtaudutte näihin esityksiin, jotka ovat työllisyyden kannalta ehdottomasti parempia kuin irtisanomisturvan heikentäminen, Ihalainen kysyi.

Työministeri Jari Lindström (sin.) kiitti Ihalaista rakentavasta lähestymistavasta, mutta ei luvannut hyödyntää Ihalaisen esittämiä keinoja. Hänen mukaansa idea työllistämissetelistä on noussut esiin aikaisemminkin.

– Hallituksen vastaus on ollut se, että aikaisemmin passiivista rahaa voi nykyään käyttää startirahaan ja palkkatukeen, Lindström kertoi.

Ihalaisen esitykset saivat kannatusta kuitenkin esimerkiksi kansanedustaja Anders Adlercreutzilta (rkp). Hänen mukaansa etenkin ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen suunnattu kannustimen käyttöönottoa kannattaisi selvittää.

Hallitukselta tiedusteltiin kyselytunnilla myös useaan otteeseen onko sillä olemassa todisteita tai tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että kaavailtu lakiuudistus oikeasti hyödyttää työllisyyttä. Asiaa nostivat esiin muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

– Olette tilanneet kaksi selvitystä: Etlalta ja palkansaajien tutkimuslaitokselta. Löytyykö näistä tutkimuksista selvää näyttöä? Jos ei löytynyt, eikö olisi aika vetää tämäkin esitys pois, Lindtman esitti.

– Jos tämä hallitus aikoo todella viedä yksipuolisesti läpi näin syvästi epäoikeudenmukaisen esityksen, jolla heikennetään satojen tuhansien pienten yritysten ahkerien työntekijöiden työsuhdeturvaa yön yli, niin se on historiallinen juttu. Ei ole ihme, että tämä herättää tunteita pakkolakien, lomarahaleikkauksien, työttömyysturvan tuplaleikkausten ja aktiivimallien jälkeen.

Lindström tunnusti vastauksessaan hallituksen tilanneen kyseiset selvitykset ja kuunnelleen asiantuntijoita, joskin tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

– Asiantuntijoiden mielipide puolesta ja vastaan jakautuu selvästi, hän myönsi.

– Mutta näidenkin selvitysten jälkeen hallitus uskoo siihen, että tällä on työllistämiskynnystä alentava vaikutus. Sen takia viemme tätä eteenpäin.

Lindström vakuutti vielä, että kyseinen laki ei annan mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä “pärstäkerroinarvioinnilla”.

– Edes minun pärställäni ei ketään irtisanota tämänkään jälkeen, Lindström leiskautti.