Viraston valvontayksikön johtaja Matti Okko sanoi perjantaina STT:lle, että VTV on viimeisen päälle riippumaton, seisoo tällä viikolla julkaisemansa raportin takana eikä näe tarvetta oikaisuille.

Oikaisua on vaatinut SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoi aiemmin perjantaina, että VTV:n raportista ja sitä seuranneesta keskustelusta syntyy kuva, että raportti tai sen julkaisuajankohta oli poliittisesti värittynyt.

-  Tällaisessa ajattelussa ei ole mitään perää, emmekä ole voineet ennakoida tätä valtiovarainministerin ulostuloa millään tavalla.

-  Tarve keskustella näistä eroavaisuuksista laskelmien välillä on ilmeinen, ja sitä olemme käyneet ministeriön kanssa. Raportin jotkin muotoilut ovat valitettavasti voineet synnyttää epätarkan kuvan pysyväksi jääneitä menoja koskien, Okko totesi.

Erilaisten menoarvioiden taustalla on erilaiset lähtöluvut.

-  Valtiovarainministeriö on tarkastellut puhtaasti silloisen hallituksen päätösperäisiä toimia ja saanut siitä tietyn lukeman. Meidän raportissamme menolisäyksistä hallituskauden aikana, kun puhutaan pysyväksi jääneistä toimista, niin siihen sisältyy muutakin kuin silloisen hallituksen päättämiä toimia. Tämä on laajempi käsite, ja sen takia meidän lukumme ovat isompia.

SYNTYNYTTÄ keskustelua kommentoi perjantaina myös valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Hän kirjoittaa ministeriön blogissa, että VTV:n raportti koronavuosina eli Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella tehdyistä valtion budjetin menolisäyksistä sisältää osuvia havaintoja ja johtopäätöksiä.

Niemelä toteaa, että tulkinnat VTV:n raportista ovat osin olleet harhaanjohtavia. Menotason kasvulukemiin vaikuttaa muun muassa tarkasteltu ajanjakso, joka VTV:n raportissa päättyy vuoteen 2024. Sinä vuonna menotasoon vaikuttivat osin vielä määräaikaiset lisäykset, jotka ovat myöhemmin poistuneet.

-  Erilaisista tarkastelukulmista ja erilaisin oletuksin johdettuja lukuja ei voi suoraan verrata keskenään. Olennaista on, mitä päätöksentekijät ja me virkakuntana voimme oppia raportista, Niemelä toteaa.

Niemelä toteaa, että Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt jo pitemmän aikaa riippumatta siitä, onko menojen kasvu ollut päätösperäistä tai automaattista.

-  Toimia julkisen talouden vakauttamiseksi tarvitaan rutkasti myös seuraavilla hallituskausilla.