SDP:n kansanedustajat Ilmari Nurminen, Tuula Haatainen, Ilkka Kantola ja Anneli Kiljunen vastasivat viikonlopun risteilyllä muun muassa kuumaan kysymykseen, miksi sosialidemokraatit vastustavat asiakkaan vapautta valita mieleisensä palveluntuottaja – vai vastustavatko sittenkään?

– Valinnanvapaus kuulostaa tietysti hyvältä, mutta siinä on ongelmansa. Vielä on epäselvää, mitkä palvelut voivat kuulua valinnanvapauden piiriin, Ilmari Nurminen muistutti.

Hän epäilee myös sitä, miten kuntalaiset osaavat lopulta valita ne palvelut, joita hän todella tarvitsee.itselleen parhaan mahdollisen vaihtoehdon.

Nurminen kannattaa julkisen puolen vahvaa vastuuta sote-palveluista. Syykin on selvä: ”Etteivät markkinat saa tiukkaa niskalenkkiä palveluista”. Järjestöjen tuottamille sote-palveluille Nurminen antaa siunauksensa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen täsmensi, että SDP ei vastusta valinnanvapautta yksioikoisesti. Hallitus antaa hänen mielestään kuitenkin väärän mielikuvan, että ihminen voi valita vapaasti palvelunsa. Ei voi.

Prosessi alkaa siitä, että ihminen kirjautuu asiakkaaksi julkiseen sosiaali- ja terveyskeskukseen tai johonkin yksityiseen alan yritykseen.

– Asiakkaat kuvittelevat, että he voivat valita kenen erikoislääkärin tai silmälääkärin vastaanotolle menevät. Tällaista valinnanvapautta hallituksen esitykseen ei ole tulossa, Haatainen tähdentää.

Hän uskoo, että hallitus yrittää tuoda yksityiset palveluntuottajat massiivisesti markkinoille. Sen mallissa myös sosiaalipalvelut kuuluvat pakettiin.

– Tämä on eurooppalaisittain iso juttu. Kaikki ainekset ovat kasassa sille, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta romuttuu totaalisesti, Haatainen varoitti.

Hän korosti, että siksi SDP on nostanut ison metelin.

– Yksityisen intressi on tehdä aina voittoa. Ei pidä harhauttaa.

Ilkka Kantola huomautti, että todellinen ongelma on se, ettei ihmisillä ole edes sitä yhtä vaihtoehtoa, joka toimisi nopeasti. Hallituksen sote-malli toteutettaisiin joka tapauksessa veronmaksajien varoilla.

– Piikki on auki. Hyväosaiset voivat valita palveluntuottajansa, mutta kaikki eivät pysty kilpailuttamaan omia palveluitaan, hän muistutti.

Kunnissa ollaan huolissaan myös koulutuksen puolesta. Hallitus aikoo säästää muun muassa ammatillisesta koulutuksesta 210 miljoonaa euroa. Aloituspaikkoja aiotaan vähentää 18 000.
Anneli Kiljunen pelkää, että eriarvoisuus vain lisääntyy.

– Nytkin on 110 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole vähintään toisen asteen ammatillista peruskoulutusta. Aloituspaikoista tinkiminen johtaa siihen, että osa 15–16-vuotiasta voi joutua opiskelemaan satojen kilometrien päähän kodistaan.

Hänen mielestään hallituksen pitäisi muistaa tavoite: Kaikille on taattava toisen asteen tutkinto.