Suomi on päättänyt myös osallistua Baltian putkiyhteyden rakentamiseen. Balticconnector-kaasuverkko on määrä avata Suomen ja Viron välillä vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero ihmettelee kiirettä.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Kun Baltia-yhteys avautuu, kaasu kulkee putkessa Suomeen LNG-terminaalista Liettuan Klaipedasta.

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

Hän korostaa, että valtionyhtiö Gasum ei pitänyt viisaana lähteä mukaan kaasuverkkohankkeeseen.

Myöhemmin, vuonna 2021, on tarkoitus avata putki Liettuasta Puolaan, joka liittäisi Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan markkinoille.

– Suomessa olisi hyvin voitu avata markkinat uusille toimijoille nykyisten omien terminaalien kautta ja liittyä myöhemmin Euroopan verkkoon, kunhan Baltian putket ovat olemassa, Paatero huomauttaa.

Samaan aikaan rakenteilla on myös kaasuputki Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2 jo toiminnassa olevan putken viereen. Paatero hämmästelee, miksi EU:n komissio haluaa ottaa putken rakentamisen asialistalleen. Myös Suomea on lähestytty aiheesta. Nordstream 1:n kohdalla komissio ei nähnyt sille tarvetta. Ympäristöluvat valtioilta ovat riittäneet.

– Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti, eikä mikään EU:n tukihanke kuten Baltian kaasuputki.

Hänen mielestään on erikoista, jos pelisäännöt ovat muuttuneet EU:ssa muutamien vuosien aikana.

– Toivoa sopii, että Suomen hallitus osaa erottaa tässä asiallisen puolen. Eli Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kaasun tarpeen, jonka vuoksi putkea ollaan rakentamassa kaupallisin perustein.