Muun muassa Helsingin Sanomat ja Aamulehti tekivät aiheesta uutiset, joiden kärjeksi ne nostivat Marinin puheenjohtajuuden. Sanna Marin näytti, kuinka välihuutelijat pidetään kurissa, HS kertoi otsikossaan.

”Huikeata johtajuutta”, Twitterissä kehuttiin ja oltiin valmiita tekemään Marinista presidentti.

”Huomio valtuuston puheenjohtajat kunnissa! Voisitte ottaa oppia pj @MarinSanna työskentelystä puheenjohtajana”, eräässä tviitissä hehkutettiin.

2) Valtuutetuilla on puheoikeus ja he edustavat vaaleilla valittuina edustajina kuntalaisia. Puheenjohtaja ei voi rajoittaa valtuutetun oikeutta puhua käsiteltävässä asiassa. Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että valtuutetut pysyvät asiassa ja, että keskustelu on muutenkin asiallista. Tarvittaessa puheenjohtaja voi kieltää valtuutettua jatkamasta puhetta, jos hän ei kehotuksesta huolimatta palaa asiaan, pitkittää puhettaan ilmeisen tarpeettomasti tai käyttäytyy muuten sopimattomasti.

3) Puheenjohtajan ensisijainen tehtävä ei ole olla tiukka tai jämäkkä vaan mahdollistaa demokratian toteutuminen valtuustosalissa omalla toiminnallaan. Valtuutetuilla on oikeus tehdä esityksiä käsiteltävään asiaan ja saada ne käsittelyyn, jos niitä kannatetaan. Tarvittaessa puheenjohtaja tai valtuuston sihteeristö voi auttaa valtuutettua esityksen muotoilussa, jos siinä on epäselvyyttä. Tampereella näin ollaan toimittukin.

4) Nähdäkseni oleellista on, että pyrkii toimimaan aina siten, että asiat käsitellään oikein, eikä menettelyssä tapahdu virheitä. Tehtävässä on suureksi hyödyksi kuntalain sekä kunnan johtosääntöjen ja vähintään valtuuston työjärjestyksen hyvä tunteminen. Jos jostakin kysymyksestä tai menettelystä on epäselvyyttä, kannattaa silloin tukeutua valtuuston sihteeristön ja lakimiehen asiantuntemukseen. Tällaisia tilanteita tulee väistämättä vastaan ja kaikille tapahtuu joskus virheitä.

5) Puheenjohtaja ei voi aina olla mukava, mutta hyvä tahto kantaa pitkälle. Hyvä nyrkkisääntö on se, että puheenjohtajan kannattaa erilaisissa tilanteissa olla asiallisempi ja rauhallisempi kuin valtuuston.

6) Puheenjohtajan pitää olla tasapuolinen ja johdonmukainen toiminnassaan. Jos kohtelee salissa eri valtuutettuja eri tavoin, löytää sen edestään hyvin nopeasti.

7) Valtuuston hyväksymä työjärjestys on puheenjohtajan paras työkalu nuijan lisäksi. Yhdessä sovituista pelisäännöistä on myös pidettävä kiinni. Erilaisissa tilanteissa kannattaa kuitenkin käyttää tervettä harkintaa. On esimerkiksi tärkeämpää, että valtuutettu voi puheenvuorossaan tehdä haluamansa muutosehdotuksen kuin, että valtuuston työjärjestyksessä sovitusta ajasta pidetään tiukasti kiinni.

8) Puheenjohtajalla on valtuuston jäsenenä oikeus käyttää puheenvuoroja siinä, missä muillakin valtuutetuilla. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin valinnut, etten näin toimi. Uskon, että valtuutetut arvostavat sitä, että toimin siinä roolissa, johon minut on valittu.

9) Puheenjohtajan kannattaa pitää säännöllistä keskusteluyhteyttä valtuuston varapuheenjohtajiin ja valtuustoryhmiin. Tampereella on käytäntö, että valtuustoryhmät kokoontuvat ennen valtuuston kokousta ja käyvät läpi esityslistan ja ryhmien mahdolliset muutosehdotukset.

10) Valtuuston johtaminen ei ole rakettitiedettä. Tärkeää on olla oma itsensä ja luottaa siihen, että tehtävä kasvattaa ja opettaa.