Politiikka
11.10.2016 06:55 ・ Päivitetty: 12.10.2016 04:09
Puolet tuloista hupenee – Kuntaliitto kysyy: ”Miten käy koulujen?”
Vuosi 2019 on käänteentekevä, kun maakunnat aloittavat toimintansa ja kunnilta lähtee päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistuksessa ei ole kyse vain rakenteista.
– Tässä ollaan tekemässä aivan uutta kuntaa. Kunnan tuloista puolet lähtee pois, mikä merkitsee niiden budjettien puolittumista. Kunnan sote-omaisuuden kohtalokin on vielä epäselvä.
Tainion mukaan ”uusi kunta” ei voi jatkaa nykyiseen malliin, kun rahavirta pienenee. Hänen mielestään nyt pitäisi aloittaa pikaisesti keskustelu, miten kuntien hartiat kestävät jäljelle jäävien tehtävien, kuten laajan sivistyssektorin hoitamisen.
Tällä hetkellä kuntien menoista vajaa 30 prosenttia kuluu sivistystoimeen. Uudistusten jälkeen sivistys vie noin 60 prosenttia.
Tainio on huolissaan siitä, miten pitkään muuttotappiokunnat pystyvät ylläpitämään kouluverkkoa, kun palveluiden rahoitusta ei voi enää paikata kunnallisveroa korottamalla.
– Kuntien mahdollisuutta nostaa veroa rajoitetaan vuosina 2019–2021. Eli jos kunnan veroprosentti on nyt 20, se tulee olemaan vuonna 2019 7,7 prosenttia, Tainio antaa esimerkin.
Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan puoli prosenttiyksikköä kumpanakin vuonna.
Lisää aiheesta
Jotta koulu toimisi tehokkaasti, siinä pitää olla riittävästi lapsia.
Kuntien lainanhoito on myös tulossa kalliimmaksi, sillä rajoitus voi nostaa lainojen korkoja.
– Asiantuntijat povaavat, että tällä voi olla isojakin vaikutuksia kuntien mahdollisuuksiin rahoittaa investointejaan, Tainio huomauttaa.
Kunnille jää vastattavaksi sivistystoimi aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti. Tainio pitää tilannetta hankalana monessa kunnassa. Viime vuonna Suomessa syntyi 55 000 lasta, mikä on alhaisin luku sitten 1860-luvun katovuosien.
– Yhä useammassa kunnassa on ikäluokassa alle kymmenen lasta. Jotta koulu toimisi tehokkaasti, siinä pitää olla riittävästi lapsia. Lapset myös tarvitsevat koulukavereita, Tainio muistuttaa.
Ratkaisuksi ei voi hänen mielestään tarjota loputtomasti kuntien yhteistyötä. Pieniä koululaisia ei voi laittaa opintielle pitkien taipaleiden taakse. Koulukyydit tulevat nekin kunnille taloudellisesti kalliiksi. Digitalisaatiokaan ei ole vastaus kaikkeen.
Tainiota huolestuttaa erityisesti, miten käy toisen asteen koulutuksen, kun lapsiluku jää yhä vain pienemmäksi ja väki valuu kiihtyvää vauhtia Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin.
– Lukioverkkoon ei ole vielä toistaiseksi koskettu paljonkaan, mutta kuinka kauan se pystytään pitämään tällä tasolla? Lukiot tarvisevat tuekseen ammatillista koulutusta, joka on nyt suurissa säästöpaineissa ja sen yhtiöittämistä ajetaan voimakkaasti, Hanna Tainio pohtii.
Juttua korjattu klo 7.08: Alkuperäisessä oli virheellisesti ”jos kunnan veroprosentti on nyt 20, se tulee olemaan vuonna 2019 17,7 prosenttia”. Oikea korjattu prosentti on 7,7.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.