– Näyttää siltä, että Näyttää siltä, että hallituspuolueiden kyvyttömyys muodostaa yhteinen Eurooppa-politiikan linja vesittää koko lausunnon, Tuppurainen arvioi tiistaina.

Hän pitää vetkuttelua valitettavana Suomen kannalta.

– Vain selkeällä linjalla Suomi voi saada vaikutusvaltaa EU:ssa, jonka suunta on nyt vedenjakajalla.

– Sitä suorastaan tarjotaan meille syötöllä lapaan. SDP ottaa tätä menoa Eurooppa-politiikan johtajuuden Suomessa vieläpä vaivatta. Linjakkaalle, määrätietoiselle tulevaisuuteen suuntaavalle politiikalle on nyt tilausta.

Toiseksi järisyttäväksi muutokseksi Tuppurainen nimeää Donald Trumpin nousun Yhdysvaltain presidentiksi.

– Trump-myrskyssä on mahdollista, että Yhdysvallat vetäytyy monenkeskisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä tilanne huutaa eurooppalaista johtajuutta ja entistä vahvempaa EU:ta maailmanpolitiikkaa rauhoittamaan.

EU-maat antoivat viikonloppuna Rooman-julistuksen, joka linjaa unionin tulevaisuutta. Julistus korostaa yhtenäisyyden välttämättömyyttä, mutta sallii EU-maiden kulkevan eri tahtiin yhteistyön tiivistämisessä.

Tuppurainen pitää julistusta varsin vaatimattomana uutena avauksena rytminmuutoksen sallimisesta huolimatta. Myös EU-komissio on kirjoittanut “valkoisen paperinsa”, jossa luodaan näkymiä unionin tulevaisuudelle. Se tulee aikanaan eduskunnan käsittelyyn Suomessakin. Joten selkeät linjaukset olisivat tarpeen.

– Eritahtisuus näkyy hallituksessa. Perussuomalaisten asenne on hyvin penseä kaikelle eurooppalaiselle yhteistyölle. Se jarruttaa selkeästi hallituksen päätöksentekoa, Tuppurainen arvioi.

Hänen mukaansa tilanne voi jopa kriisiytyä tämän vuoden mittaan, kun perussuomalaiset vaihtavat puheenjohtajaansa. Tuppurainen kuvaa tilannetta näin Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon välillä: “Siinä valitaan, mennäänkö ojaan vai allikkoon suhteessa Eurooppa-politiikkaan.”

Liukuu sitten EU eritahtisuuteen yhteistyön syventämisessä tai ei Tuppuraisen mielestä kannattaa pitää mielessä tärkeä asia. Se on sisäistetty SDP:ssä jo puoluetta perustettaessa 1800-luvun lopulla.

– Me olemme alusta alkaneet olleet mukana tukemassa eurooppalaista yhteistyötä ja oltu niissä pöydissä, joissa eurooppalaista tulevaisuutta on muovattu. Olemme kannattaneet EEC:tä, euroa ja Schengen-aluetta.

Hän korostaa, että pitkän linjan mukaisesti Suomen pitää olla SDP:n viitoittamalla tiellä mukana kaikissa ytimissä, missä eurooppalaista yhteistyötä syvennetään.

– Jos Suomi ei ole päättävissä pöydissä, päätökset kuitenkin koskisivat meitä – sillä erolla, että meillä ei olisi mitään sananvaltaa.

Tuppurainen pitää tärkeänä ymmärtää, ettei Suomi jättäytymällä “sivuraiteelle” jäisi suinkaan miksikään rauhoitusalueeksi, omaksi saarekkeekseen, joka saisi elää omaa elämäänsä muista piittaamatta – jota jotkut haikailevat.

– Kun ajaudutaan EU:n ytimestä poispäin, kannattaa miettiä, mitä tulee vastaan: nuivat perussuomalaiset, osin nuivat keskustalaiset ja Euroopan äärioikeisto, jota Venäjä rahoittaa.

Tuppuraisen mielestä nyt kannattaisi Suomessakin pitää tiukasti kiinni siitä, miksi EU koettiin aikoinaan tärkeäksi viiteryhmäksi: “Me valitsimme tien kohti länttä ja osaksi eurooppalaista arvoyhteisöä.”

Hän ei itse näe yhtään syytä, miksi uutta EU 27 -ydintä rakennettaessa Suomen ei kannattaisi olla mukana. Tuppurainen arvioi keskeiseksi Suomen kannalta olla syventämässä EU:n puolustusyhteistyötä, raha- ja talousliittoa ja EU:n sosiaalista ulottuvuutta.

– Viime viikolla työmarkkinajärjestöiltä, kaikilta niiltä, tuli tärkeä yhteinen julkilausuma. Sen viesti oli, että Suomen tulee olla mukana kaikissa EU-pöydissä. Tästä kannattaa ottaa koppi.

Vuosien mittaan suomalaisetkin väsyivät kuulemaan EU:sta ja “mitä ne siellä Rysselissä taas päättävät meidän päänmenoksi”. Niin kuin vastustajat hokivat. Tuppurainen on nähnyt käänteen ja se käy ilmi kyselyissäkin. Suomalaiset kannattavat unionia ja euroa yhä ponnekkaammin.

– Trump-myrsky ravisteli kaikkien perusturvallisuuden tunnetta siinä määrin, että välillä kyseenalaistettua EU:ta halutaan nyt lujittaa. Nyt kannattaa pitää esillä Eurooppa-politiikkaa, koska sillä on taas imua, hän kehottaa.

Tuppurainen varoittaa antamasta liialliselle kriittisyydelle pikkusormea. Tämä koskee myös keskustelua maahanmuutosta.

– Se vie koko käden helposti. Silloin menetetään niiden ihmisten luottamus ja kunnioitus, jotka haluavat ryhdikästä ja selkeää ihmisoikeuspolitiikkaa.

EU-maat yrittävät lähikuukausina löytää kompromissia yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Tuppuraisen mielestä Euroopasta ei sa tehdä linnaketta, joka torjuu kaikki tulivat. Sitä hän pitää selvänä, että ulkorajaa pitää vahvistaa – tämä on hänen mukaansa myös SDP:n linja, mutta…

– Rajalla pitää kyetä ottamaan ihmiset vastaan inhimillisesti. Laillisia maahantuloreittejä pitää löytää. Meidän sukupolvemme häpeätahra on se, että ihmiset hakevat hengenvaarallisia keinoja ja hukkuvat Välimerellä.

Tuppurainen pohtii, että rajoilla pitää olla riittävästi kapasiteettia seuloa joukosta ne tulijat, joilla ei ole selvästi myöhemmin oikeutta kansainväliseen suojeluun.

Yksi kysymysmerkki on Venäjä. Tuppurainen näkisi mielellään, että Venäjä pitäisi saada sitoutettua jonkinlaiseen kanssakäymiseen EU:n kanssa pohjoisen ulottuvuuden kautta nyt, kun ohjelma täyttää 20 vuotta. Suomella voi olla siinä suuri rooli.

SDP:n Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja korostaa, että EU:ta ei tarvitse rakastaa silmittömästi. Kriittinen voi ja pitääkin olla.

– Viimeiset vuodet varsinkin eurokriisiä on hoidettu oikeistolaisilla arvoilla ja jälki on sen mukaista, hän huomauttaa.

Mutta sitä hän pitää vääränä ajatuksena – jota kasvava kansallinen retoriikka korostaa – että EU:n pitäisi tuoda vain konkreettista hyötyä.

– Se ei yksin riitä. Pitää olla myös koossa pitävä liima, yhteiset arvot ja aatteet, joka sitoo meidät yhteen.

Vedenjakajalla olevan Euroopan unionin tulevaisuuteen Tuppurainen suhtautuu varovaisen toiveikkaasti.

– Kasvava kansallismielisyys, oikeistopopulismi näyttäisi viimein sulavan omaan mahdottomuutensa. Järki on voittamassa ja ihmiset ovat valitsemassa yhteistyön politiikan sulkeutumisen sijasta, hän arvioi politiikan tuulahduksia eri EU-maista.

Sosialidemokraattien tehtävä on hänen mielestään tukea tätä ajatusta.

– Äänestäjien pitää nähdä selvästi, että SDP on Eurooppa-myönteinen puolue – ei vain mukanakulkija vaan aktiivinen toimija, Tytti Tuppurainen kannustaa.