Politiikka
7.3.2019 09:15 ・ Päivitetty: 7.3.2019 09:15
“Univaje, pitkät työvuorot, työskentely yöllä…” – Uusi työaikalaki ei huomioi riittävää lepoaikaa, rukattavaa piisaa
Mietintö uudeksi työaikalaiksi valmistui eilen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen ja Tarja Filatov löysivät mietinnöstä epäkohtia ja jättivät siitä vastalauseensa.
– Lausumaesityksillä haluamme vauhdittaa lakiin jääneiden epäkohtien korjaamista. Uusi laki laajentaa jaksotyön käyttöä. Tämä voi heikentää työntekijöiden työaikasuojelua, vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Mäkisalo-Ropponen painottaa.
Jaksotyö on työnantajan käytössä oleva vaihtoehto kiinteään ja säännölliseen vuorokautiseen ja viikoittaiseen työaikaan perustuvalle järjestelylle. Käytännössä jaksotyön lisääntyminen tarkoittaa pahimmillaan entistä vaikeampaa työajan, lepoajan ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä jaksotyön lisääntyvää kasautumista naisvaltaisille aloille. Jaksotyötä tehdään erityisen paljon sosiaali- ja terveysalalla.
– Koska joustotyö on uusi työaikamuoto, sen vaikutuksia on syytä seurata erityisen tarkasti ja siksi edellytämme, että eduskunnalle annetaan selvitys puolentoista vuoden päästä lain voimaantulosta, Mäkisalo-Ropponen vaatii.
SDP esittää muutoksia muun muassa yötyöhön, tasoittumisjaksoon, lisätyösuostumukseen, vuorokausilepoon jaksotyössä, kanneaikaan sekä eräisiin Puolustusvoimien työaikalain piiriin kuuluvista nimikkeistä.
“Kyse on palkkauksesta, johtamisesta, mutta myös perheystävällisistä työajoista.”
Valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov ennakoi, kuten valiokuntakin mietinnössään, että nyt uudistettuun työaikalakiin palataan ehkä jo hyvin piankin.
Lisää aiheesta
– Hallituksen esitys antaa mahdollisuuden esimerkiksi lääkäriasemalle, joka on auki 7–20, laittaa henkilöstön jaksotyöhön, jolloin työvuoro voisi olla koko aukiolon pituinen. Eikä ylimääräisen työn teettämisestä tarvitsisi maksaa ylityötä, jos työvuorosuunnitelmasta vastaavasti vähennetään tunteja, eivätkä työaikajakson tunnit ylittyisi.
Filatov varoittaa, että tällaiset työvuorot kuormittavat tekijöitään, kasvattavat sairastumisriskiä ja jopa vaarantavat hoidon laatua.
– Työaikalain perimmäinen tarkoitus on työaikasuojelu. Univaje, pitkät työvuorot, työskentely yöllä ja yleisesti ottaen riittämätön palautuminen vuorotyössä lisäävät tapaturmariskiä, todennäköisyyttä sairastua aikuistyypin diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sekä erityyppisiin syöpiin, erityisesti naisilla rintasyöpään.
Hän muistuttaa, että hoitoalan ammattitaitoisesta henkilöstöstä alkaa olla pulaa. Pula pahenee, kun eläköitymispiikki kasvaa.
– On välttämätöntä löytää keinoja, joilla turvataan hyvä työelämä meille kaikille tärkeillä hoiva-aloilla. Kyse on palkkauksesta, johtamisesta, mutta myös perheystävällisistä työajoista. Täsmentämällä työaikalain jaksotyön lepoaikaa olisi voitu parantaa hoitajien jaksamista. Mutta hallituspuolueet toimivat toisin päin. Ne halusivat eduskunnassa vielä pidentää tasoittumisjaksoja hallituksen alkuperäisestä esityksestä.
SDP:n vastalauseeseen yhtyivät vihreiden Heli Järvinen, vasemmistoliiton Anna Kontula ja perussuomalaisten Rami Lehto.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.